Maailmamme murroksessa

"Hyvä Tuomas joulun tuopi, Nuutti pois sen viipottaapi".
Tällä viittaan edelliseen hyvin jouluiseen blogiini, kun nyt olemme astuneet härkäviikoille.

Vuoden 2017 ensimmäinen kuukausi alkaa olla taputeltu, ja onnellinen minä, joka en tehnyt yhtään uuden vuoden lupausta. Niitä ovatkin tehneet urakoimalla tosi isot herrat, maailman johtajat, USA:n uusi presidentti Trump etunenässä. Pakko todeta, että kyseistä herraa ymmärtää paljon paremmin kun katsoo tunnin dokumentin hänen elämäntarinastaan, mikä löytyy yhä YLE Areenasta.

En ole poliitikko, enkä lähde ottamaan kantaa puoleen enkä toiseen, totean vaan, ettei Trump todellakaan jäänyt vatuloimaan, kuten yleensä tapahtuu. Hän teki nopeita siirtoja, kuten Tyynenmeren vapaakauppasopimukseen katkaisun, tuplaöljyputkien investoinnin jatkon, terveydenhoitosuunnitelmien jäädytyksen ja nyt muurin rakentamisen Meksikon rajalle. Ja New York'in pörssi riemuitsee. Toki on todettava, että kaikki nämä presidentin säädökset Yhdysvalloissakin vaativat parlamentaarisen käsittelyn, rahoituksen ja hyväksynnän ennen voimaantuloa.

Eurooppaa koskien Trump on onnitellut Britanniaa Brexitistä, todennut USA:n maksavan aivan liian kovat viulut Nato-puolustuksesta, siirtänyt joukkoja Puolaan (käytettävissä Baltiassa, mistä Putin ei ole riemuissaan). Trump on pohtinut myös Venäjän pakotteiden purkamista, mutta ei kaiketi ajatellen, että nehän johtuvat Krim/Ukrainan kriisistä ja Minskin sopimuksen allekirjoittamattomuudesta!

Tässä vain muutamia esimerkkejä, millä vauhdilla Trump koko maailmaa pyrkii murtamaan. Haastavaa Suomen kannalta on sotilaallinen geopoliittinen sijaintimme, joka pakottaa meidätkin olemaan hereillä ja varautumaan yhä pahempaan... Ruotsihan heräsi tähän housut kintuissa ja pyrkii nyt äkkiliikkein paikkaamaan vuosia retuperälle jäänyttä puolustustaan.
Positiivistakin maailmanpolitiikassa on mahdollista tapahtua niin Syyrian kuin Palestiinankin tapauksissa.

Kauppapolittisella alueella mahdollinen vapaakauppasopimusten purkautuminen olisi myös kova haaste Suomelle. Pelkästään jo brittien kanssa kaupan jatkuminen kasvavana vaatii hurjat sopimusneuvottelut ilman EU:n keskitettyä tukea. Trumpin ideologia, Amerikka ensin, voi johtaa kovaan protektionismiin, ja on haaste kaupan kasvullemme Amerikoissa. 

Näin kovalla tohinalla on uusi vuosi maailmalla aloitettu. No, onko meillä mitään kotikutoista? Onpa hyvinkin. Nyt kun Sipilän nurkkaanajo on laantunut perhesidonnaisuuksien suhteen bisneksiin, tempaisi liikenne- ja viestintäministeri Berner sellaisen liikenneverkkopommin, että tuntui täällä Kekkosen perälläkin asti.
Onneksi kyseessä oli esiselvityksen tapainen pitkälti "yhden naisen" hahmotelma. Sitä tosiasiaahan tämä ei kyllä poista, etteikö valtava tiestön ja rautateiden hoitovelka ole edelleen sylissämme ratkaisematta.

Tästä muistuu mieleeni muutaman vuoden takainen tilanne, kun kaupungista mökkitielleni saakka meillä Kekkosella oli uudet pinnoitteet ja tiet parhaimmat, mitä koskaan. Eivätkä ne huonoja ole vieläkään, vaikkakin osapaikkailtuja.

Toinen kotikutoinen maailmaamme koskettava juttu on tulevat kunnallisvaalit ja monien puolueiden puheenjohtajavaalit. Näissä petataan jo kovasti lähtökohtia pian edessä oleville eduskuntavaaleille ja jopa presidentinvaaleille. Haasteenahan on tässä se, että monella menee iso osa energiasta kampanjointiin ja omaan napaan tuijottamiseen ja valtakunnan isot asiat sen kuin laahaavat.

Surullinen uutinen tuli viime viikolla, kun ensi kerran sataan vuoteen sotavuosia lukuun ottamatta, syntyvyys Suomessa viime vuonna oli kuolleisuutta alempi. Tämä kuvastellee taloudellista epävarmuutta ja varmaan myös perhekäyttäytymisen muutosta yksilapsisen perheen suuntaan.

Sote- ja maakuntarintamasta ei kaiketi juuri nyt lööpeissä ole silmille hyppäävää. Toki meidän terveyspalvelumme sai lisäsopankeittäjän, kun Attendo tuli mukaan Keiturin Soteen, ja saihan Keiturikin uuden johtajan toisesta sosiaali- ja terveyspalveluyrityksestä.

Hankala soppa on onnistuttu aikaansaamaan myös jätehuoltoasioissa. Itse olen vankasti sitä mieltä, että perinteinen kiinteistönhaltijan järjestämä jätehuolto on ehdottomasti paras ratkaisu. Keskitettyjen järjestelmien haasteiksi muodostuvat aina jäykkyys ja joustamattomuus sekä kohoavat kustannukset. Nykymenetelmällä sain kerrankin apua vappuaattoiltapäivällä, keskitetyllä ei tulisi kuuloonkaan!

Blogin otsikkoani olen voinut tarinassani todistella hyvin korkealta aina likakaivojen tyhjennykseen. Elämme hurjassa murroksessa, emmekä ole edes Kekkosella riippumattomia maailman johtavien päättäjien kädenjäljistä - omasta kuntapolitiikasta puhumattakaan.

Lopuksi vielä pahoitteluni, ettei Kekkosella ole tänä talvena vielä ollut hiihtolatua. Tämä johtuu etupäässä ennakoitua hitaammasta kuntoutumisestani, mutta toki myös heikosta talvesta.

Julkaistu 30.01.2017 17:03