Maanantaiaamun järkytys

Aamiaisen jälkeen luen tavallisesti tarkkaan päivän lehden, jonka poimin ovimatolta, lehtiluukkua ei wieniläisten asuntojen ovissa ole. Tilaan lehteä, jonka nimi on Der Standard. Se on asiallisen analyyttinen päivälehti, jossa riittää lukemista vaikka koko aamupäiväksi. Eilisen aamun lehdessä (13.11.) oli artikkeli, joka järkytti minua; oli pakko panna lehti syrjään ja lukea artikkeli uudelleen tänä aamuna. Vasta tänään pystyn käsittelemään sitä kutakuinkin rauhallisesti, luulisin.

Artikkelin kuva nuoresta ihmisestä kiinnitti ensimmäiseksi huomioni, kuvateksti kuului ”Sakris Kupila odottaa hallitukseltaan kunnioitusta”. Kupila voisi olla suomalainen nimi, ajattelin ja vilkaisin artikkelin otsikkoa. Epäilykseni todentui, otsikko kuului: Suomalainen kieltäytyy pakkosteriloinnista".


    Artikkeli kertoo, että Kupila, 21-vuotias lääketieteen opiskelija, on transseksuaalinen henkilö, ts. hänen sukupuolinen identiteettinsä ei ole selkeä. Hänet on ilmeisesti kastettu Sakariksi, mutta pojaksi/mieheksi hän ei itseään tunne. Sitten tulee artikkelin järkyttävä kohta: Muuttaakseen virallisesti sukupuolensa tämän nuoren ihmisen olisi annettava steriloida itsensä, sitä vaatii Suomen laki.

Seuraan suomalaista mediaa vain sporadisesti, luen Ruovesi-lehden, sunnuntain Hesarin ja sattumanvaraisesti joitakin artikkeleita, joihin löydän linkin vaikkapa facebookista. Viittaamassani päivälehden artikkelissa sanotaan, että Suomen eduskunta käsitteli lokakuussa kyseistä transsukupuolilakia, mutta sen muutosyritys tältä kohdin kaatui.
   ”Jotkut poliitikot käyttävät lakia poliittisena aseena”, sanoo Kupila.
Ketkä poliitikot, minkä puolueen edustajat? Se ei käy ilmi artikkelista eikä se itävaltalaiselle lehdenlukijalle – paitsi minulle – sanoisi juuri mitään.

Mitä aikaa – 30-lukua? – oikein elävät ne poliitikot, jotka vaativat pakkosterilointia ihmisille, jotka eivät muuta pyydä kuin kunnioitusta omaa identiteettiään kohtaan! Ovatko transseksuaaliset henkilöt heidän mielestään yhteiskunnalle niin vaarallisia, ettei heidän pitäisi sallia missään olosuhteissa saada lapsia? Eikö tästä asiasta pitäisi nousta sellainen häly, että se ravistelisi kyseisiä poliitikkoja perusteellisesti? Ehkä sellainen on noussutkin, en vain tiedä siitä mitään? Ainakin Amnesty International kampanjoi lakia vastaan ja kerää sekä lahjoituksia että allekirjoituksia.

On halpamaista käyttää normista poikkeavien ihmisten hätää, ahdistusta, identiteetin etsintää ´poliittisena aseena´, kuten Kupila asian ilmaisee. Se on moraalitonta!

Sekä Kansainvälinen tuomioistuin että YK – niin luen lehdestä – on lähettänyt Suomen hallitukselle huomautuksen asiasta, mutta tuloksetta.
   Olen monta kertaa saanut olla ylpeä kotimaani takia, kun se on kunnostautunut eri aloilla, olen kulkenut rinta rottingilla, kun olen lukenut kansainvälisiä tilastoja, joissa Suomi on ollut kärkisijoilla. Mutta nyt häpeän Suomen puolesta, tällä kertaa tunnen syvää myötähäpeää.

Julkaistu 24.11.2017 16:28