Avant – oiva työmyyrä

Lapsuudessani maatilallamme oli aina hevonen. Työntekoon oli mitä moninaisin määrä erilaisia laitteita niitto - ja haravakoneesta tukkirekeen. 1960- luvulla tuli työskentelyyn traktorin avulla suuri harppaus. Siihenkin hankittiin useanlaisia työvälineitä. Pikkupoikana oli upeaa traktorin kantokoukulla nostella suuriakin kantoja, kun uutta peltoa raivattiin. Toinen lempityöni oli peltojen karhitseminen keväisin. Koskaan meillä ei kuitenkaan ollut lapiota kummempaa kaivuria. Myös täällä mökkiolosuhteissa olen aina tehnyt maatyöt käsivoimin lapiolla ja kuokalla.

Olen tuntenut Avant Tecno Oy:n omistajan ja johtajan, Risto Käkelän vuosikymmeniä. Yhdessä on vaikutettu Tampereen kauppakamarissa, Teknologiateollisuudessa ja monissa seminaareissa. Varmaan jo kymmenen vuotta sitten minulla oli "Avant-kuume" ja kävin tehtaalla Riston kanssa neuvonpidossa. Emme kuitenkaan päätyneet käden puristukseen silloin...

Hankittuani koiran, kuten viime blogissani kirjoittelin, tuli ajankohtaiseksi rakentaa sille tarha. Valitsin 4 x 6 metrin kokoisen kalteriaitauksen, joka vaati kolmenkymmenen neliön pohjan perustamistöineen ja sorapatjoineen. Kun samaan aikaan minulle oli tulossa halkovaja-varasto, joka myös vaati Leka-harkkojen alle sorapohjan, olisivat nämä olleet lapiolla ja kottikärryillä aika valtaisa urakka. Niinpä Avant-kuume iski jälleen- ja tarpeeseen. Kun Nippalan Esko toi tilaamani kymmenen kuution sorakuorman ja se kipattiin pihaan, en nähnyt enää muuta vaihtoehtoa kuin kilauttaa Käkelän Ristolle.

Käytettyä pientä 200-sarjan Avantia ei ollutkaan niin helppo löytää. Avantilla oli vain yksi kone, jota ei edes haluttu näyttää minulle ennen kuin kunnostettuna. Luotin Ristoon ja löin kaupat kiinni sika säkissä. Kone on vuosimallia 2006. Siihen vaihdettiin muun muassa uusi moottori, yksi napamoottori, lähes kauttaaltaan uudet pellit, uusi kauha ja hieman käytetty kaivuri. Kun Avant tuotiin pihaani, ihailin...eipä juuri uudesta erottanut!

Sain nasevan käyttöopastuksen, ja heti kun Avantin tuojan pakun perävalot häipyivät, olin jo starttinappulassa kiinni. Aloitin koiratarhan pohjatöiden teon kauhalla. Työ tekijäänsä neuvoi, vaikken ikinä ollut tällaista konetta käyttänyt. Maa oli kalteva kahteen suuntaan, joten sain jyrsiä ja kippailla nyt entistä nurmikkokaistaletta pitkän tovin. Opin uusia temppuja. Kauhan kärkeä maahan painaen peruuttamalla sain pohjan hienosti tasattua. Sitten siirryin soran ajoon. Aika monta mutkaa ja kauhallista oli tehtävä ennen kuin sora oli levitetty. Kätevästi se sujui. Sitten tasoitus taas kauhan kärjellä peruuttaen. Lapiota käytin ainoastaan aivan terassin vieressä, kun en ottanut riskiä kolhia sitä koneella.

Sitten vaihdoin kauhan tilalle kaivurin. Hurjan kätevää, hienosti on pikaliitännät suunniteltu! Aloin kaivamaan tulevan halkovajan nurkkia sorakerrosta varten. Ei sujunut ihan kuin kauhan käsittely. Aina tahtoi mennä joku liike väärin. Sitten hidastin ja ajattelun kautta aloin oppia. Sain pohjatyöt tehtyä, vaikka jälki osin oli kuin sotatanner. Kauha tilalle, tasoittelua ja sorakerrokset. Siisti tuli. Sitten asensin Leka-harkot paikoilleen.

Sunnuntai-aamuna olin hereillä jo seitsemältä. Mieli teki mennä kääntämään kaivurilla kasvimaa. Senhän olin aina tehnyt lapiolla ja ajanut puutarhajyrsimellä sen jälkeen. Maltoin kesänaapureiden takia odottaa yhdeksään, ennen kuin päräytin Avantin liikkeelle. Ei siinä kauaa nokka tuhissut, kun kasvimaa oli hienosti käännetty. Tänään otin lapion ja kottikärryt ja aloin siirtää tuomaani hevosenlantaa peräkärrystä kasvimaalle. Sitten hoksasin, että helpommin sujuu Avantin kauhalla. Sillä oli hienoa kuskata ja myös levittää lanta peruuttaen ja kauhaa väristäen.

Tähän mennessä olen ostokseeni tosi tyytyväinen. Aina vitsaillaan, että Avant on aikuisten lelu. Itselleni se tulee olemaan välttämätön apuri, koska ikääntymisen myötä näitä hommia ei lapiolla ja kuokalla pysty tekemään, vaikka haluaisikin. Huomenna tulee halkovaja kokonaistoimituksena kuorma-auton lavalla. Jännittää nähdä, onko perustukseni kohdallaan, kun vaja auton nosturilla pyritään nostamaan paikoilleen...

Ai niin. Vielä yksi opettavainen tositarina. Vuosia sitten eräs hyvä ystäväni Metson johtajaporukasta osti Avantin mökilleen. Heti ilmaantui jono naapureita kyselemään, voisitko tehdä minulle tätä ja toiselle sitä. Ystäväni sanoi, että: " Osta bensat ja satasen tunti." "Leipäjono" hävisi sen sileän tien. Toisaalta isäni myös aina opetti, että älä poika ikinä ala mihinkään kolhoosihommiin. Rajansa kaikella.

Julkaistu 22.05.2018 19:38