Säästä puheenollen

Me suomalaiset olemme tunnettuja kahvinjuonnista ja helposta tavasta aloittaa keskustelu - säästä. Jos vaikka kaksi ventovierasta tapaa, alkaa juttelu: "Tällaisia säitä se on pidellyt" tai "Onpas tänään erikoisen kuuma tai kylmä ilma".
Myös hyvinkin tutut ihmiset aloittavat kuulumisien vaihdon säitä ihmetellen,  kehuen tai haukkuen. Sää on pysynyt ja tulee pysymään keskeisenä seurannan ja kommunikaation kohteena miten tahansa digitalisoidumme.

Säällä on luonnollisesti suuri merkitys päivittäiseen käyttäytymiseemme ja toimintaamme. Sanonta, että olemme säiden armoilla, pitää paikkansa niin siinä hetkessä kuin lyhyen ja pitkän tähtäimen ennustamisessa. Rakennamme suunnitelmamme ja toimintamme sääennusteen ehdoilla. 

Säätä voi tarkastella pienen ihmisen näkökulmasta tai jopa koko ihmiskunnan mahdollisuuksina tai uhkakuvina. Ilmaston lämpeneminen lienee se suurin kaikkia yhdistävä elementti. Tosin siitäkin voi kiistellä, ovatko asiat niin vai näin.

Ihmisen luonnollinen muisti on lyhyt ja hatara. Oliko mennyt kesä poikkeuksellinen vai onko se toistunut vaikkapa kolmenkymmenen vuoden välein? Ovatko nyt riehuvat hirmumyrskyt normaaleja vai ilmaston lämpenemisestä johtuvia? Entäs vuosi sitten harvinaisen kylmä ja sateinen kesä? Sää taitaa olla yhtä arvoituksellinen kuin mitä ihmisen kuoleman jälkeen tapahtuu.

Säällä on erilainen merkitys eri elinkeinojen harjoittajille. Pikkupoika- ja nuoruusvuosista maatalon poikana on jäänyt ainaiseksi mieleeni isäni hermoilu heinäpoutia odottattessa.
Tämän päivän toimisto- ja etätyöläisille säällä on isompi merkitys vapaa-aikaan kuin työpäivään. Säiden ääri-ilmiöt sotkevat toki kaikkien elämää ammattinimikkeestä riippumatta.

Sää on mukanamme eri sanontojen ja vertausten mukana arkielämässämme. "Häivy hyvän sään aikana". "Olet pahan ilman lintu". "Etana, etana näytä sarves, onko huomenna pouta". Vanhan kansan lorumuistoiset allakkaan ja kokemukseen perustuvat ennusteet toki ovat jääneet nykyihmisen elämässä arkistoihin.

Sään ennustamisesta on tehty tiedettä ja simuloimalla saadaan varsin hyviä usean päivän/ viikon hyviä ennusteita aikaan. Toisaalta yhden vuorokaudenkin ennuste voi täysin heittää kuperkeikkaa.

Suhtautuminen tulevaan säähän voi olla äärilaidasta toiseen.Kesäloman odottaja yleensä uskoo aurinkoiseen jaksoon juuri oman lomansa aikana. Pessimisti ei pety, vaan olettaa aina huonoa säätä kohdalleen ja saa positiivisia kokemuksia.

Itse on osaa sanoa, mikä syvällisin suhtautumiseni on. Esimerkistä käy, että varmuuden vuoksi lähdemme talvilomalle Kap Verdeen, missä aurinko paistaa 360 päivää vuodessa. 
Todennäköisesti meille sattuvat ne ei-aurinkoiset viisi päivää...

Julkaistu 19.09.2018 10:51