Terä upposi ja puru pöllysi

Pönttötalkoot. Ruoveden Metsästysseuran järjestämissä linnunpönttötalkoissa oli sunnuntaina tekemisen meininki. Osmo Uutteran sorvi teki pönttöihin reikiä, ja puru pöllysi koneen terien upotessa pöntön aihioon.

Pajusen Eräilijöillä sama urakka oli tehty jo lauantaina. Kaikkiaan aihioita valmistui yli 300 kappaletta.

Metsästysseuran aihiot valmistetaan pöntöiksi ja jaetaan halukkaille myöhemmin ilmoitettavalla tavalla, samalla niitä voidaan rekisteröidä Miljoona linnunpönttöä -kampanjaan. Pönttöjen aihiopuut saatiin lahjoituksena Kinnaskoski Oy:ltä.

Osmo Uuttera ei muistanut sorvattujen aihioiden määrää, mutta runsaasti niitä on vuosien mittaan tehty. Sorvaaja on tehnyt myös viisi konetta myyntiin muille pönttöjen sorvaajille. Näistä pohjoisin lienee Sodankylässä. Nykyään Osmo käy sorvaamassa pönttöjä noin viitenä päivänä vuodessa.

Talkoissa oli mukana myös seuran jäsenten lapsia, jotka tarttuivat innokkaasti vasaraan.

Pönttöjen teko aloitetaan päättämällä, mistä aineesta ja milloin sekä kuinka suurella porukalla niitä tehdään.

Linnuille voidaan tehdä pönttöjä joko laudoista tai sorvaamalla pölkkyjä. Laudoista tehtäessä tulee huomioida, että niitä ei tehdä höylätyistä laudoista, vaan niissä pitää olla sahan jälki. Höylättyyn lautaan eivät lintujen kynnet pysty, eivätkä ne siten pääse pöntöstä ulos.

Netistä löytyy lukemattomia ohjeita linnunpönttöjen tekemistä varten ja samoin kuvia aina peruspöntöistä monikerroksisiin taloihin ja torneihin. Kannattaa käydä googlettamassa ja hämmästyä.

Hyviä sorvipuita pönttöjä varten ovat kuusi, mänty ja haapa. Haavasta tehtäessä on aihio kuivatettava ennen sen kattamista ja pohjan laittamista paikoilleen, sillä muuten siihen tulee herkästi hometta. Niihin porataan myös kulkuaukot ennen pönttöjen sorvaamista.

Kulkuaukkojen mitoituksissa huomioidaan linnut, joille pönttö on tarkoitettu, esimerkiksi sinitiaiselle 26–28 millimetriä, kirjosiepolle 28–30, talitiaiselle 28–32, kottaraiselle ja varpuspöllölle 45–50, helmipöllölle ja leppälinnulle 70–100, telkälle 100–120 ja viirupöllölle 170 milliä.

Tällä kertaa valmistettiin aihiot tiaisille ja kirjosiepoille sopiviksi. Pönttöjä sorvattiin sekä 100 että 170 millin läpimittaisiksi.

Pönttö kannattaa kattaa vesivanerilla siten, että katto tai pohja on helposti irrotettavissa huoltamista varten. Pönttöön ei kannata laittaa pohjalle sahanpurua, koska se ei siellä kuivu, vaan säilyy kosteana.

Kulkuaukon keskikohta olisi hyvä olla noin 70–80 milliä katon alapuolella, jolloin pönttöön on jää asuintilaa noin 180–220 milliä. Kulkuaukko on hyvä viimeistellä vaikka puukolla poranjäljistä, ja samalla voi tarkistaa, ettei siinä ole halkeamia, joihin pienet linnunjalat voivat tarttua.

Kun pohja on naulattu paikoilleen ja kylkeen vielä laitetettu kiinnityshakaset, niin pönttö on valmis ripustettavaksi vaikka kotipihan asukille.

Kulkuaukot on hyvä suojata metallilevyllä, jolloin tikka tai orava ei pysty laajentamaan aukkoa eikä varastamaan poikasia. Varkauksien estämiseksi kannattaa vielä lähistölle ripustaa talipalloja, jolloin tikka syö talipalloa eikä mene ryöstöretkelle linnunpönttöön.

Lähestyvää kesän tuloa kävi ennustamassa myös vastaräkki, joka keikutteli pyrstöään sorvaajille Heikki Lindemanin talon katolta.

Julkaistu 26.04.2017 13:52