Ruovesi soi moniäänisesti

Kirja-arvio. Kun Matias Riikonen kesällä 2011 majaili telttoineen Haapasaaren leirintäalueella, hän oli jo esikoiskirjansa Nelisiipisen lokin julkaissut nuori kirjailija. Takana olivat vuodet Oriveden Opiston kirjoittajalukiossa. Kotimaisen kirjallisuuden opinnot kotikaupungin Helsingin yliopistossa olivat alullaan ja vähän levälläänkin.

Tuolloin Riikonen kiinnostui Ruovedestä niin paljon, että hän valitsi sen suunnitteilla olevan toisen romaaninsa tapahtumapaikaksi.

– Kahlasin läpi vanhoja sanakirjoja, opiskelin uusia tieteenaloja ja vietin kylmiä syksyjä Ruoveden leirintäalueella. Kiersin paikallisten miesten kämpillä kuuntelemassa juttuja kummitustaloista ja noitien hautapaikoista, Riikonen itse kertoo kuuden vuoden työskentelystään tänä keväänä ilmestyneen romaaninsa parissa.

Ruovedellä asuessaan Riikonen ei voinut välttää tietoa siitä, että kansallisrunoilija J. L. Runeberg oli miltei hänen ikäisenään toiminut vuonna 1825 kapteeni af Enehjelmin lasten kotiopettajana Ruoveden Ritoniemessä. Runeberg pääsikin mukaan kirjan yhden henkilön selkounissa.

Riikoselle oli kuitenkin vuodessa 1825 monin verroin merkityksellisempää, että Ludwig van Beethoven sävelsi tuolloin Wienissä jousikvartettoaan Suuri fuuga (Grosse Fuge). Siitä hän otti omalle romaanilleen nimen ja muodon sekä sisällytti sen tärkeäksi osaksi kirjan tapahtumia. Suuri fuuga -romaanissa soitinten tilalla on neljä kirjallista ääntä, ja sen juoni rakentuu niin, että sen teemat etenevät limittäin ja lomittain, peräkkäin ja päällekkäin. Tekstin yhteydessä vinkataan, mikä soitin milloinkin on kysymyksessä.

Romaanissa on useita henkilöitä ja heillä on erilaisia kytköksiä toisiinsa. Etusijalle nousevat Ruoveden tietäjäperinnettä tutkiva, vanhanaikaisesti suomea murtava, pahalta haiseva poika, sijaisperhettään selkouniin pakeneva, valokuvaava teinityttö, karhupukuun sonnustautunut, tekoälyn tulosta haavaileva ja dementoitunutta mummiaan kanniskeleva mies sekä domina, joka nettivideoitten välityksellä käskyttää julmasti uhriaan.

Suuren fuugan sijoittaminen Ruovedelle oli Riikoselta oiva valinta. Näin hän pääsi ammentamaan yksityiskohtia pitäjän rikkaasta menneisyydestä ja hyödyntämään Ruoveden mainetta noitapitäjänä. Antti Lieroinen on kirjassa paljonkin esillä, mutta mukaan tapahtumiin pääsevät myös Ruoveden jumalaksi mainittu Matti Mutila ja seppä Heikki Hurstinen. He tuovat kirjaan tuulahduksen unohduksiin vaipumassa olevasta suomalaisesta muinaisuudesta.

Ruoveden valinta Suomen kauneimmaksi kirkonkyläksi 1957 ja silloinen keskustanäkymä tyylikkäine puutaloineen tarjosivat puolestaan herkulliset vertailunäkymät nykyiselle ankeudelle ja pysähtyneisyydelle. Riikosen syksyinen Ruovesi on vielä kaiken kukkuraksi kolkko, kolea, rapainen ja sateitten pieksemä. Tällaisena se toimii hyvin lähestyvän maailmanlopun näyttämönä.

Suuressa fuugassa on meneillään ympäristöä tuhoava ilmastonmuutos, joka vie vääjäämättömästi kohti ekokatastrofia. Samanaikaisesti tekninen kehitys tuottaa uusia mahdollisuuksia, joiden avulla nykyinen elämä pyritään korvaamaan koneilla ja tekoälyllä. Näin elämä jatkuisi pelkässä tietoisuudessa, vaikka olevaista maailmaa ei ympärillä enää olisikaan. Lieveilmiöineen tämäkään malli ei tunnu houkuttelevalta.

Riikosen tiedot Ruoveden historiasta pitävät paikkansa yllättävänkin hyvin. Samaten kirjassa kuvattu kirkonkylän seutu nimistöineen ja miljöineen on tuttu ja todellinen niille, jotka paikkakuntaa tuntevat. Sen ansiosta heidän on helpompi seurata kirjan kuviteltuja tapahtumia kuin niiden, joille Ruovesi on vieraampi. 

Beethovenin Suuri fuuga on rakenteellisesti hankala ja vaikeasti soitettava. Riikosen sen muottiin kirjoittama romaani on lukijalle vielä kaksin verroin haasteellisempi. Avuksi sen ymmärtämiseen Riikonen tarjoaa sen teosparina ilmestynyttä kirjasta Kiertorata. Siinä Suuren fuugan teemat pelkistetään kahden junasiivoojan vaunusta seuraavaan eteneväksi kilpajuoksuksi toisiaan ja tiukkoja työaikoja vastaan. Se puolestaan ottaa muotonsa yhdeltä Johann Sebastian Bachin fuugalta.

Itse suosittelisin Suuren fuugan lukemista kahteen kertaan. Tällöin ei haittaa, vaikka ensimmäisellä kerralla ei ihan kaikkea lukemaansa ymmärtäisikään.

Julkaistu 07.05.2017 16:40