Hyvä järvivesi ei ole itsestään selvyys

Vesiensuojelu. Ruoveden kunnan alueella on kaikkiaan 214 järveä, joiden koko ylittää hehtaarin. Pirkanmaan ely-keskuksen vesitalousasiantuntijan Sami Moilasen mukaan Ruoveden järvien tila on yleisesti ottaen hyvä, mutta joukkoon mahtuu myös tyydyttävässä ja jopa välttävässä kunnossa olevia vesiä.

Tyydyttävässä tilassa ovat Rikalanjärvi ja Väärinjärvi. Jouttenuksen tila on välttävä. Rikalanjärveä ja Jouttenusta on kunnostettu muun muassa vesikasveja niittämällä ja hoitokalastuksella.
– Ainakin Jouttenusjärvellä toimenpiteillä on ollut näkyvä vaikutus. Vesi on kirkastunut ja ravintoketjun kunnostamiseen liityvät kuhaistutukset ovat tuottaneet hyvän tuloksen, Moilanen sanoo.

Näsijärven reitti sen sijaan on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi koko matkalta. Moilanen toteaa, että Ruovedellä ja Virroilla on koko maakunnan mittakaavassa arvokkaat vesistökokonaisuudet virkistyskäytön näkökulmasta.
– Pohjoisosan reittivesistä ei kantaudu meidän tietoomme juurikaan ongelmia. Tilanne on aivan toinen Tampereen alapuolisella osuudella, sillä eteläisellä Pirkanmaalla on hyvinkin hankalia kohteita. Aina tilanne ei ole ollut ruovesiläisittäin katsottuna yhtä hyvä.
– Vielä 1980-luvulla kaikki eivät uskaltaneet käyttää Näsijärven kaloja ravinnoksi, joten siihen nähden elpyminen on tapahtunut nopeasti.
Moilasen mukaan Näsijärven ja yläpuolisen Iso-Tarjanneveden tila alkoi parantua erityisesti, kun teollisuuden jätevesien pistekuormitus Mäntän suunnalta saatiin kuriin.

Reittiveden pohjoisosan vesille antaa tunnusomaisen tumman värin metsien ja soiden humus. Maaperä on karua, mikä osaltaan suojaa luontaisesti vesistöä rehevöitymiseltä. Vähäravinteinen maa ei ole myöskään houkutellut aikojen saatossa samalla tavoin maataloutta kuin esimerkiksi Kokemäenjoen vesistön alempien osien viljavat seudut. Ylävesillä merkittävä toimeentulon lähde on perinteisesti ollut metsätalous. Moilanen toteaa, että metsätalous ei vaikuta niinkään merkittävästi järvien rehevöitymiseen, mutta sen vaikutus näkyy kiintoainekuormituksena ja vesistöjen tummumisena. Veteen huuhtoutuu muun muassa humusta ja eroosion irrottamaa maa-ainesta.
– Esimerkiksi taimenpuroissa kiintoainekuormitus saattaa liettää ja tukkia taimenen kutualustoiksi soveltuvia soraikoita ja poikastuotanto voi heikentyä merkittävästikin. Uusien metsäojitusten jälkeen kiintoainekuormitus puolestaan voi näkyä vesistöjen paikallisena tummumisena, Moilanen sanoo.
Ravinnekuormitus on korkeimmillaan heti ojitusta seuraavina vuosina. Metsätalous saa kuitenkin vesitalousasiantuntijalta kiitosta siitä, miten kuormitusta on yritetty vähentää.
– Täytyy antaa kehuja siitä, että Metsäkeskus tekee hyvää työtä vesiensuojelun saralla. Siellä on todella tehty töitä asian eteen.

Vaikka reittivedet eivät Jäminkipohjassa asuvaa Moilasta juurikaan rehevöitymisen tai vastaavien ongelmien puolesta työllistä, se ei tarkoita etteikö retin varrella asuvat ja kesiään viettävät olisi yhteydessä ely-keskukseen.
– Tänä kesänä yhteydenotot koskevat todennäköisesti alhaista vedenkorkeutta. Näiden keskustelujen yhteydessä nousee säännöllisesti esiin, että Muroleeseen tulisi tehdä pato, joka nostaisi vedenkorkeutta tarvittaessa.
Moilanen ei patoajatusta kannata.
– Olen sanonut, että pitäisi ymmärtää, mikä arvo on suurella säännöstelemättömällä reittivedellä. Vedenkorkeuksien suurikin vaihtelu kuuluu luonnon normaaliin ja terveeseen kiertokulkuun, Moilanen toteaa.
Tavanomaista hieman alhaisempaa vedenkorkeutta kannattaisi sen sijaan hyödyntää tilaisuuden tullen oman rannan huoltamiseen.
– Nyt olisi hyvä aika kunnostaa rantoja, jopa ihan kaivaa tai ruopata. Ruoppaus- ja niittoilmoitus pitää kuitenkin muistaa tehdä ely-keskukselle vähintään 30 vuorokautta ennen aiottua työtä. Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti, Moilanen sanoo.

Lue lisää keskiviikon Ruovesi-lehdestä.

Sähköinen ruppaus- ja niitoilmoitus: https://anon.ahtp.fi/_layouts/FormServer.aspx?OpenIn=Browser&XsnLocation=/Lomakkeet/Ruoppausilmoitus.xsn&Source=https://anon.ahtp.fi

Julkaistu 22.05.2017 11:24