Rakovalkealta levisi joulurauha metsiin

Kalettomanjärvi. Lauantai-iltapäivä kääntyy kohti sinisintä hetkeään. Ruoveden Metsästysseuran Kalettomajärven maja valmistautuu joulurauhan julistukseen. Jätkänkynttilät ja rakovalkea loimuavat seuran jäsenten ja naisjaoston sekä maanvuokraajien ja yhteistyökumppaneiden iloksi.

Joulurauhan metsän eläimille ja linnuille julistavat seuran nuorimmat jäsenet, Leevi Leinonen ja Tomi Viiki. Poikien takana seisovat heidän isoisänsä, Pekka Leinonen 48 vuoden metsästysseurakokemuksella ja Erkki Viiki 54 vuoden kokemuksella.

Joulurauhan julistus sisältää kehotuksen olla menemättä aseen kanssa metsään jouluaatosta tapaninpäivään. Sen sijaan metsän eläimille on hyvä viedä viljaa, lyhteitä ja muuta apetta.

Seuran puheenjohtaja Veijo Pessi ja hirvijaoston vetäjä Marko Aaltonen näyttävät esimerkkiä luovuttamalla kaksi säkillistä viljaa ja juureksia vietäväksi lähimetsän asukkaille. Säkkejä ottavat vastaan metsästyksen johtaja Antti Moksunen ja hirviseurueen varajohtaja Antti Häkli. Joulumieltä osoittaa myös hyväntekeväisyyskeräys murhetta kohdanneelle seuran jäsenen perheelle.

Veijo Pessi kertasi tilaisuudessa päättyvän metsästyskauden tuloksia. Sen aikana kaadettiin Pohjois-Hämeen pohjoisen alueen yhteisluvalla kaikki poikkeusluvan sallimat kolme karhua. Hirviä on kaadettu toistaiseksi viisi aikuista ja viisi vasaa. Yhteisluvan ilveslupia saatiin kolme, ja pyynti alkaa hirvijahdin jälkeen. Myös peura- ja kauriskannat ovat vahvistuneet.

Seuran edellinen puheenjohtaja Juhani Sillanpää kertoi Suomen sodan 1808–09 tapahtumista Ruovedellä Eino Laitakarin tutkimuksiin perustuen. Sillanpään mukaan sota kosketti myös syrjässä asuvia, välillä julmasti.

Sillanpään puheen jälkeen paikallinen aseharrastaja Aimo Luoto pamautti mustaruutiaseellaan kunnialaukauksen satavuotiaalle isänmaalle. 1850–60-luvulta peräisin olevan aseen ruuti jysähtikin niin, että varmasti naapuripitäjissäkin kuultiin.

Vielä Veijo Pessi tarinoi kuulijoille itsenäisyyspäivästä 1974, jolloin hän patikoi Koveronjärven eteläpäässä ystävänsä kanssa kostean pakkasen huurruttamassa maisemassa.

Koveronjärven musta vesi höyrysi, toisaalla valkoinen viti satoi alas. Miehet pysähtyivät, lumi suli saappaiden alla ja vain oman sydämenlyönnin ääni kuului. Silloin Pessi tunsi väkevästi, miten juuri tämä erämaa on hänen isänmaansa.

Julkaistu 21.12.2017 15:26