Noitaviestissä noitaympyröitä ja uusia noitia

Kulttuuritapahtuma. Menköön suvi vähin huolin! / Olkoon vastamäki loiva! / Olkoon  kesä kaikin puolin /   onnellinen sekä oiva.

Laulu iloisesti soiva / kannelta Tarjanteen / kaikukoon yli veen! / Noitaviestiin mukavaan / yhtyä saa kuka vaan.

Suopeaa suvea ja kelvollista kesäsäätä toivottava Noitakesän avausloitsu kaikuu Tarjanne-laivalla ja sen pysähtymispaikoilla keskiviikkona 4.7. , kun viisihenkinen noitaseurue matkaa pitkin Runoilijan tietä Virroilta kohti Muroletta. Noitaviesti alkaa Virtain satamasta, jossa viiden noidan seurue aloittaa ohjelmansa kello yhdeksältä, nousee sitten Tarjanne-laivaan ja jatkaa Visuveden kanavalla poiketen Ruoveden laivalaituriin.

Aikaisemmista kesistä poiketen Tarjanteen pysähtymispaikoilla järjestetyissä osatapahtumissa on nyt yhteinen teema: noitaympyrä. Virtain satamassa noitajoukko käyttää satamaan rakentamaansa kehää testatessaan mahdollisia tulevia noitia ja värvätessään heitä mukaan Ruoveden Noitakäräjille.

Tarjanteella matkaavassa noitaseurueessa ovat aikaisempaan tapaan mukana visuveteläissyntyiset Punasuomalaiset eli Marketta Rödfinska ja Simo Rödfinne sekä kolmantena vaasalaisnoitana Marketta Parkoinen. Uusina matkalaisina ovat mukana tiettävästi viimeiset Ruovedellä syntyneet noidat Hetastiina ja Heikki Hurstinen.

Laivamatkallaan noidat poikkeavat Visuveden kanavalla ja osallistuvat siellä pidettävään rantatapahtumaan. Täältä matka jatkuu Ruoveden laivarantaan, jossa noitaviisikko jää pois laivasta ja heidän tilalleen laivaan nousee Antero Vuolab, joka edustaa shamaaniperinnettä ja onLapin suurnoidan, 1600-luvulla Kittilässä asuneen Päiviön jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa. Hän jää pois laivasta Muroleessa, johon noitaviesti päättyy.

Virtain satamassa rantatapahtumasta vastaa Ruoveden Noitakäräjät, Visuveden kanavalla Visuveden kylätoimikunta, Ruoveden laivarannassa Ruoveden Teatteriyhdistys ja Muroleen kanavalla Muroleen Kylät. Ne kukin toteuttavat noitaympyrä-ideaa omalla tavallaan. Välietappien rantatapahtumat aloitetaan Tarjanteen tuloa odotellessa ja ne jatkuvat laivan lähtemisen yli.

Matkan varrella noitaviestin pysähdyspaikoilla odotellaan saapuviksi myös muita Ruovedellä vaikuttaneita noitia: Pohtion noitaa Matti Mutilaa Visuvedellä, Antti Lieroista Ruoveden satamassa ja Taneli Santalaa Muroleessa. Toivoa sopii, että he saapuvat paikalle näkyvässä hahmossaan eivätkä vain näkymättöminä läsnäolijoina.

Noitaviestin tapahtumat alkavat Virtain satamassa klo 9.00 ja Tarjanteen lähtöaika Virroilta on klo 9.30. Visuveden kanavalla rantatapahtuma alkaa klo 11.15, Ruoveden laivarannassa klo 12.50 ja Muroleen kanavalla klo 14.50. Tampereelle Tarjanne saapuu klo 17.45.

He ovat matkalla mukana:

Simo Rödfinne oli noitasukua, sillä hänen setäänsä ruoveteläistä lautamiestä Lauri Juhonpoika Persoista oli vuonna 1624 syytetty miehen tappamisesta noituuden avulla. Hänet kuitenkin vapautettiin lautakunnan puhdistusvalalla. Simon isoisä Juho Pietarinpoika Persoinen oli aikoinaan ollut Ruoveden nuijamiesten johtaja.

Punasuomalaiset Simo ja Marketta Rödfinne muuttivat 1630-luvulla Visuveden Kukonpohjasta Vaasaan. Siellä Simo Punasuomalainen ansaitsi elantonsa paimenena ja harjoitti siinä ohessa laitonta tupakkakauppaa. Hänet tunnettiin ensisijaisesti oluenpanon onnistumisen takaavista taioistaan.

Marketta Rödfinska oli vähävarainen kansanparantaja, joka hankki lisäansioita taikoja tekevänä noitana ja kirouksia syytävänä kerjäläisenä. Pahasisuisena rääväsuuna hän sai päälleen niin talonpoikien kuin pappienkin vihat. Erilaisten taikuuksien lisäksi Marketta Punasuomalaista syytettiin oikeudessa kahden miehen kuoliaaksi noitumisesta, sairauksien aiheuttamisesta sekä oluen pilaamisesta.

Marketta Parkoinen oli vaasalaisnoita, jonka uskottiin tehneen monia noitatekoja ja aiheuttaneen vahinkoa useille ihmisille. Kuulusteluissa hän ilmiantoi Marketta Rödfinskan ja kertoi lentäneensä yhdessä tämän kanssa noitasapattiin Kyöpelinvuorelle eli Kuivilan vuorelle Isossakyrössä. Vaasan raastuvanoikeus tuomitsi molemmat Marketat noitina kuolemaan. Oikeus vahvisti tuomiot 1658. Heidät mestattiin samanaikaisesti Vaasan ulkopuolella Höstveden kylässä Värnebackenin kalliolla ja poltettiin sen jälkeen ladossa pienen matkan päässä toisella kalliolla.

Hetastiina Hurstinen syntyi Aution torpassa Muroleessa 1861. Hän meni naimisiin 19-vuotiaana. Tullessaan Hurstin torppaan palvelukseen hän oli leski ja kymmenen lapsen äiti. Palveluspaikassaan hän lumosi niin isä-Antin kuin Heikki-pojankin. Naimisiin hän päätyi sepän taitoja opiskelleen Heikin kanssa, joka oli häntä kaksikymmentäviisi vuotta nuorempi. He muuttivat Vilppulaan, jossa Hetastiina alkoi toimia parantajana ja selvänäkijänä. Hänestä tuli laajasti tunnettu tietäjä, joka tutki asioita transsitilassa. Hetastiina kuoli 1936.

Heikki Hurstinen jatkoi hänen opeillaan samassa roolissa lähes kuolinvuoteensa 1972 asti. Hänen maineensa noitana, parantajana ja tietäjänä oli suurimmillaan 1950–60 –luvuilla. Tällöin hänen apuaan kysyttiin muun muassa Kyllikki Saaren murhajutun selvittelyssä.

Julkaistu 28.06.2018 09:40