Noidaksi valitulla pitkä syytelista

Julkistus. Jouni Nesteen noitakausi alkoi lauantaina. Noitakäräjillä hänelle luettiin pitkä raskauttavien todisteiden syytelista. Myös kahdella muulla loppusuoralle selvinneellä ehdokkaalla, Petri Juutilaisella ja Maritta Pöystillä oli huomattu noitamaisia piirteitä käytöksessään.

Käräjillä luetut tuomiot kirjoitti Tapani Uusiniitty, jonka teksti kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

Annettu tiedoksi Ruoveden Noitakäräjillä se seitsemäs päivä heinäkuuta armon vuonna kakstuhatta, nollasataa ja kahdeksantoista.
Emme voi muuta nähdä ja huomata kuin että Ruovesi on todellinen ja ilmeinen noitapitäjä. Jo ammosista ajoista alkain noidat täällä viihtyneet ompi ja yhäti vielä heitä runsain määrin keskuudessamme elää ja joukossamme häärii.
Ruoveteläiset kiistatta oman arvonsa ja erinomasuutensa tietää. Vaan kitsaastipa he toisille tunnustusta antaa ja muitten urotöistä ylistysvirttä veisaa.
Suilti kevään noitaratsiassa peräti kahteentoista saavutustensa takii ilmiannettuun noitaehdokkaaseen päästiin. Heitä kaikkii ei jättimäiseen ansiokuormaan kohdistuvan ylenpalttisen kehun takii haluttu ylpeyden syntiin saattaa, jotenka Noitakäräjäin johtokunta heistä kolme silmätikuiksi otti. Tästä triosta rahvas sitten yleisesti ja yhtäläisesti äänestäin tämän vuoden Ruoveden Noidan valita saipi.

Ruoveteläiset Petri Juutilaisen maineen pasunistina ja kapellimestarina jo paljon varhemmin tunsi kuin tämä musikantti Ruoveden noitapitäjästä mitään tiesi. Hän näät pitäjään kesäasukkaaksi vasta tämän vuosituhannen alussa päätyi. Heti tuollon hän Pihlajalahden kotokyläkseen otti ja sen sonniosuuskuntaan liittyi.
Enste alkuun häntä kopeeksi ja ylvääksi kaupunkilaisherraksi luultiin, koskapa hänen useesti kylän raitilla ja tanhuvilla nokka pystyssä kulkevan nähtiin. Onneksi hänet kuiteski pian päinvastasesti hurskaaksi ja jumaliseksi huomata voitiin. Hän näät taivaan lintuin lentoo tarkkaili ja syynäs.
Pihlajalahden nuorisoseurantalolla ammosista ajoista alkain julmetusti juhlittu ompi ja etenkin kesäseen aikaan kaikenlaisii riekkujaisii ja koirankastajaisii siellä pidetty on. Vaan vaatimatontahan tuon puuhastelun entuudestaan olleen tiettään. Tämä juutas kuiteski kesäkonsertin orkesteriin niin runsaasti tuttujaan ja ystäviään haali, ettei kaikille esiintyjille ees tilaa lavalla ollut, joten arvata saattaa, että yleisö vielä ahtaammssa tilassa olemaan joutui. Ja tuo samanen meno kesästä toiseen yhäti jatkuu. Niin kuin ei nyt vähempikin musiikin renkutus pienelle kylälle kylliksi oisi.
Sopusaksi kyläksi Pihlajalahti jo ennen hänen tuloonsakin tiettiin, vaan hänpä sen ikiajoiksi varmistaa keksi. Hän näät kylän käräjäkivistä pelivälineitä kurlinkiin teetti, jotenka niillä istuin ei kyläläiset enää milloinkaan keskenään toraileen ja riiteleen pääse.
Pikkukylän ison julkkiksen rooli ei kuiteskaan tälle rauhan lähettiläälle kyllin ollut, vaan hän isommille apajille mieli. Tällön hän musiikkiterapiaa sadan vuoden takaseen traumaan tarjota keksi ja Heikki Itäsen sotanäytelmän sävelin höysti. Saarnahuoneekseen hän Pyynikkilän vanhan pappilan valitsi ja otti, koskapa kunta sen hänen käyttöönsä halvalla anto ja satamäärin esilaulajii ja muita opetuslapsii hänen komentoonsa haali.
Jatsi ja muu kepee musiikki ei kuiteskaan yksistään hänelle loppukilpailupaikkaa Ruoveden noitaäänestyksessä taannut. Niinpä hän ahkeraan Suomenniemee kierti ja näillä reissuillansa ilman korvauksetta totisin naamoin Ruovettä kehu ja sille kiitosta suolsi. Vastalahjaksi ruoveteläiset Petri Juutilaiselle noitaäänestyksessä 27 ääntä anto. Täten häntä hyvällä syyllä Ruoveden noitaprinssiksi tituleerata voidaan.

Tästäkin pitäjästä sellasii piparkakkunoitii ja pitokokkeja rutkasti löytyy, jokka siirappisten pikkuleipäin, kermasten kaakkuin ja muitten leipomusherkkuin avuin ihmisiä makeenhimolle alttiiksi saattaa. Myöskään roskaruokain rasvaimuun houkuttelijoista ei näillä tienoin vajausta liene.
Sitä vaston terveellisten ruokain apostoleista täällä susirajan takana ainasesti pulaa ja puutetta ompi. Maritta Pöysti tätä vajetta ansiokkaasi kaventaa koittaa. Jo 1970-luvulla hänen viinimarjain ja mansikoitten myynnillä asiakkaita vitamiinipitosten ravintoaineitten pariin houkutelleen tiettään.
Jatkossa hän osan viljelyksistään katon alle siirti ja kun ostajat eellensä hänen antimiaan nauttein friskeinä ja elinvoimasina säily, hän kokopäiväseksi kansanparantajaksi ryhty, kasviplantaasiaan suurenti ja ihmisten rehuruokintaan soveltuvain vihannestensa viljelysalaa rutkasti nosti. Kosolti hänelle silti joutomaata jäipi, koskapa hän sitä pelkkää silmäniloo tuottavain kukkasten ynnä ikivihreitten taimein kasvatukseen surutta käytti.
Inkvisiittorit Maritta Pöystin jäljille Moni-Torilla ja Osuuskaupassa pääsi, konsa he siellä vihanneksii syynäsi ja tutki. Sittemmin he ison tien varresta hänen puutarhalleen viisaavan kyltin äkkäs ja sitä seuraten kauas Kekkosen korpeen ja Jäminkipohjan larvamaille päätyi. Lisää näyttöö tämän viherpeukalon hyötyviljelystä hänen kototanhuviltaan kahmalokaupoin löyty, kun inkvisiittorit siellä eri lajikkeita maisteli ja popsi.
Samalla reissulla sekin selville saatiin, mistä ompi peräsin se kananmuna, jota trullein eväsvoileipäin välistä pääsiäisenä löytyy. Jopa sellasii syntisen hyvii omenii, joita Eevan Paratiisissa mussuttaneen tiettään, inkvisiittorit tutkimusretkellään kekkas.
Kaiken tään perusteella 32 ihmistä Maritta Pöystin Ruoveden noidaksi nimetä tahto ja tuo äänimäärä hulppeesti Ruoveden Noitaprinsessan titteliin riittää.

Ehdonalasena myös Jouni Neste tämänvuotisen Ruoveden noidan titteliä havitellut ompi. Ruotsin Västeråsissa hänen syntyneen tiettään, vaan Visunpesän jengissä ja Visuveden Biljardikerhossa hän kaikki metkunsa, konnankoukkunsa ja juonensa oppi, jotenka hurritaustasta huolimatta hänet Ruoveden noidaksi kelvolliseksi katsoo voidaan.
Häpeeksi hänelle ei sekään liene, että hän menestyksekästä liiketoimintaa Virroilla ennen vanhaan harjottanut ompi. Virtain maineen julkeena riistokaupunkina näät jokanen ruoveteläinen taatusti tietää ja ainakin sote-palveluin osalta nahoissaan tuntee.
Siksipä he ilolla katsoo, kun joku meikäläinen yrittäjä Virtain työmarkkinoilta omaan taskuunsa hynää niin rutkasti nyhtää, että sillä Ruoveden puolelta konkurssipesän kauppaamat tehdastilat pilkkahintaan lunastaan pystyy ja Jauhemaalaamonsa koneet ja kapistukset Jäähdyspohjasta Pusunvuolteen tuntumaan tuopi.
Muitakin yrittäjii hän Visuvesi Oy:ltä tyhjiksi jääneisiin tehdassaleihin asukeiksi haali ja toisille kelpaamatonta tilaa omilla bisneksillään täyttään rupes. Muun muassa entisen vaneritehtaan yhdessä hallissa toimiva Visun kaluste vahvasti hänen hyppysissään ompi.
Samanaikasesti hänen taipumuksensa noituuteen ja poppakonsteihin havaita voitiin. Hän näät omii teknisii ratkasuja hyllyihin ja tooleihin ynnä muihin tuottamiinsa tekeleisiin ymppäämään alko ja näitä oivalluksiaan kaupallisesti hyödyntään päätyi. Patenttivirastossa hänen usein vierailleen tiettään ja myös lisenssikaupoilla hänet monesti bongattu ompi.
Tuo kutsumus keksijäpellenä hääräilyyn paljastaa, että hän jo tuollon Ruoveden Juha Sipiläksi tulla aikoi ja kunnan yhteisten asiain hoidossa näkyvän roolin ottaa. Politiikassa menestymiseen ei kuiteskaan riitä, että vain työtä ja toimeentuloo ihmisille tarjoo. Leivän lisäksi kansa myös sirkushuveja kaipaa, kuten jo vanhat roomalaiset huomasi ja hoksas. Niinpä hän Visuveden kesä- ja pusujuhlaperinnettä jatko ja omii kylätapahtumii järjestään rupes ja niihin nimekkäitä julkkiksii esiintymään osti.
Tässä ketjussa kai Kateus-festivaali viimeseksi jäipi. Politiikassa näät järjenkäyttö sallittuu ja jopa toivottuu ompi. Hyveistä puhuminen ynnä yhteisen hyvän korostus kun paremmin uraa edistää ja kannatusta nostaa kuni konsana kuolemansyntein esiinotto ja äänestäjille salarakkaitten vikain pengonta.
Hänen kuntapoliitikon urastansa paljonkin praatata voisi. Lopulta hän kuiteski kunnanhallituksen puheenjohtajaksi päätyi. Hänen kaudellaan kuntaan sellaset strategiat luotu ompi, että niillä taseet ja budjetit plussalle kääntyy, Ruovesi elinkeinopoliittisesti maan parhaaksi nousijakunnaksi kohoo ja pitäjäläisten passaaminen halvemmin hinnoin hoituu kunika missään muussa kunnassa Pirkanmaalla. Koko laajassa valtakunnassakin vain kuusi kuntaa sitä parempaan pystyy.
Kaikkee kunniaa tästä kunnan menestyksestä ja maineteoista hän ei itselleen ota, vaan kuntansa hyvää yhteishenkee ja saumatonta yhteistyötä siitä höylisti kiittää. Urheesti hän kuiteski yksinänsä miehistä komeutta edustaa siinä kellokasjoukossa, joka kiitokset, kunniakirjat ja pokaalit kunnan maineteoista kerää ja korjaa.
Aikaansaapana, rohkeena ja suulaana miehenä Jouni Neste kaikkiaan 57 kannatusääntä saipi. Täten hänet Vuoden 2018 Ruoveden noidaksi nimetä voidaan. Päätös astuu voimaan tällä paikalla ja heti.

Julkaistu 09.07.2018 11:27