Tarkkaa selkoa sote-taloudesta

Perusturvalautakunta. Sote-pallo Ruovettä kiinnostavista kysymyksistä heitettiin takaisin perusturvalautakuntaan 2. lokakuuta

Lautakunnan varapuheenjohtaja Paula Rinki sanoo, että kysymyksiä ei käsitelty kokouksessa eikä lautakunta allekirjoittanut vastauksia. Lautakunta ainoastaan toimitti vastaukset edelleen Ruoveden kunnanhallituksen tarkasteluun.

Lautakunta osoitti asian edellisessä kokouksessaan 25. syyskuuta Virtain kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Koska kaupungin hallintosäännön mukaan asia kuuluu kuitenkin lautakunnalle, asia otettiin siellä esille uudelleen viikon kuluttua.

Ruovesi pyysi elokuussa selvitystä viiteentoista eri kohtaan, jotka liittyvät sote-palveluiden johtamiseen ja taloudenpitoon. Ne koskivat kehittämisrahaa, arvonlisäveropalautusta, ulkopaikkakuntalaislaskutusta ja yt-alueen vaikutuksia Virtain kaupungin tulokseen ja johtamiseen.

Ruovesi arvioi, että sen sote-palveluntuotanto tuotti Virroille lähes 800 000 euroa viime vuonna ja yhteensä liki 2,7 miljoonaa vuosina 2013–17.

Virtain vastauksessa tämä kielletään jyrkästi ja sanotaan, että Ruoveden palvelutuotannon vaikutus Virtain kaupungin tulokseen on nolla.

Maksuosuudella on katettu toiminnasta aiheutunut nettomeno eli asiakasmaksutulojen ja muiden tulojen sekä menojen erotus. Viitatuilla tilinpäätöksen sivuilla luvut on esitetty pelkästään ulkoisten erien osalta, mutta Ruoveden maksuosuuteen vaikuttavat myös sisäiset erät.

Virrat sai Ruovedeltä kehittämisrahaa vuonna 2016 yhteensä 170 800 euroa, josta käytettiin 22 800 euroa. Viime vuonna summa oli 201 600 euroa, josta tarvittiin 17 700 euroa. Käyttämätöntä rahaa siirtyi siten tuleville vuosille.

Virtain mukaan rahan periminen perustuu sopimukseen, jolla Virrat ostaa Keiturin Sotelta sote-palveluja. Kehittämisraha on kannustin toiminnan kehittämiseen ja kustannustehokkuuteen. Samalla se on osa palvelun kokonaishintaa: yhtiölle kertyy hieman pääomaa, jolla toimintaa voidaan kehittää.

Kehittämisrahalla Ruovesi sai kaksi vuotta sitten esimiehille ja lääkäri-hoitaja-työpareille suunnattua koulutusta. Lisäksi Keiturin Sotelle tehtiin toimintasuunnitelma ja Internet-sivut sekä kehitettiin talouden ja toiminnan raportointia.

Viime vuonna raha meni maakunnallisiin hankkeisiin, joihin kuuluivat Lape, Ikäneuvo, Kohtaamispaikka ja MTT:n hyvän mielen talo. Lisäksi satsattiin hallintokuntien väliseen yhteistyöhön, yhtiön strategiatyöhön ja järjestettiin henkilöstölle Tarjanne-risteily.

Tänä vuonna toteutettiin analyysi taloushallinnosta ja riskianalyysi. Lisäksi ostettiin kaupungin viestintä- ja kehittämispäällikön työpanosta. Jatkossa tarkoituksena on kehittää sairauspoissaolojen seurantaa. Niin tänä kuin viime vuonna kehittämisrahaa on käytetty lääkäreiden rekrytointiin.

Myös ulkopaikkakuntalaisia koskeva veloitus kiinnosti Ruovettä. Kuntaa on laskutettu käyntimaksuista ja vuodeosastohoidosta seuraavasti: 167 200 euroa (vuonna 2013), 126 700 (2014), 373 600 (2015), 396 400 (2016), 560 000 (2017) ja kuluvana vuonna kesäkuun loppuun mennessä 216 800 euroa.

Kumpikin kunta maksaa omien kuntalaistensa hoidon. Jos kuitenkin ruovesiläinen käy poliklinikalla Virroilla, maksaa Virtain kaupunki tähän liittyvät kustannukset. Käynneistä laskutetaan sisäisesti Virtain ja Ruoveden kustannuspaikkojen välillä.

Poliklinikan lääkärien ja hoitajien veloitus kohdistetaan Ruoveden ja Virtain kustannuspaikoille sen mukaisesti, miten työpanos jakautuu. Laskutus ei perustu käyntien määrään.

Attendo hankkii henkilökunnan molempien kuntien vastaanotoille ja veloittaa saman summan siitä riippumatta, montako asiakasta vastaanotolla käy. Vastaava lääkäri arvioi työvoiman riittävyyden ja hankkii tarvittavan lisätyövoiman, jos sitä tarvitaan.

Lääkärien palkkakustannus kohdistetaan tehtyjen tuntien suhteessa esimerkiksi vuodeosastolle ja vanhuspalveluun. Erikoislääkäreiden laskut kohdistetaan suoraan Ruovedelle tai Virroille todellisten käyntien mukaan, eikä käynnistä laskuteta enää sisäisesti.

Kahdessa eri toimipisteessä työskentelevien palkkakulu jaetaan mahdollisimman tarkkaan sen mukaisesti, miten työaika jakautuu.

Virrat maksaa 60 ja Ruovesi 40 prosenttia hallinnon henkilöstökustannuksista. Tämä koskee controlleria, sovellusasiantuntijaa ja yhtä Virtain terveyskeskuksen taloustoimiston työntekijää, koska heidän työnsä kohdistuu koko yhteistoiminta-alueeseen.

Palkanlaskennan kustannukset jaetaan palkansaajien lukumäärän mukaan ja kirjanpidon kustannukset bruttokustannusten mukaisesti.

Vielä Ruovesi halusi selvyyttä arvonlisäveropalautuksen käytäntöihin ja kunnan maksamaan laskennalliseen arvonlisäveroon. Virtain antaman vastauksen perusteella Ruovedeltä ei laskuteta laskennallista arvonlisäveroa, vaan kysymys on kirjanpitoa helpottavasta käytännöstä.

Lisäksi vastauksessa mainittiin, että palvelujen laatua seurataan jokaisen yksikön omavalvontasuunnitelman avulla, perusturvalautakunnassa ja aluehallintovirastossa.

Julkaistu 10.10.2018 16:00