Oluttehtaiden tarinat pantiin talteen

Paikallishistoria. Ruoveden ensimmäinen teollinen tuotantolaitos, Wisuveden Oluttehtaan Osakeyhtiö, perustettiin vuonna 1874. Tehtaan vaiheet, samoin kuin myöhemmin liki samojen omistajien perustaman Ikaalisten Juomatehtaan tarina on nyt tallennettu historiateokseksi, jonka on kirjoittanut kesäruovesiläinen Jussi Kulla. Teos on jo Kullan neljäs paikallishistoriaa käsittelevä kirja, nimeltään Olutta & mennyttä.

 – Kiinnostuin aiheesta tehdessäni aiempia kirjojani. Silloin huomasin, että Visuveden Oluttehtaasta on olemassa paljon silpputietoa, mutta yhtenäistä käsittelyä niille ei ollut tehty.

Kirja koostuu kolmesta osasta, eli toimintaympäristön kuvauksesta, Visuveden Oluttehtaan historiasta sekä juomien valmistuksen osalta Ikaalisten Juomatehtaan vaiheista.

Visuveden Oluttehtaan alku ei ollut lupaava, mutta juomien teollinen tuotanto saatiin käyntiin. Tehdasta johdettiin aluksi huonosti, ja oluen laatukin oli heikkoa. Sitten panimomestariksi palkattiin nuori Kaarlo Kauttu, joka pääsi Tampereelle oppiin.

– Se oli viisas veto. Koulutetun panimomestarin ansiosta laatu parani ja yhtiö alkoi kasvaa ja kehittyä. Jossain vaiheessa täkäläistä olutta mainostettiin jopa Suomen parhaaksi, kertoo Kulla.

Toiminta vakiintui aikaa myöten, vaikka laatuongelmista kärsittiin myöhemminkin. Tehdas paloi peräti kolmeen kertaan historiansa aikana, mutta rakennettiin aina uudelleen. Tuotteiden jakelu hoidettiin laivoilla pitkin Näsijärveä sekä hevospelillä aina Alavutta ja Ähtäriä myöten. Parhaimmillaan Tampereelle vietiin jopa 10 000 pullon eriä.

Tehtaan kasvaessa siitä tuli täkäläisittäin merkittävä työllistäjä, tosin muutakaan teollisuutta ei tuolloin vielä juuri ollut. Oluttehdas työllisti parhaimmillaan jopa parikymmentä paikkakuntalaista.

Kuluttajien suhtautuminen tehtaaseen vaihteli suuresti. Kunta ei alkuun myöntänyt kaupoille myyntilupia, joten oluen ystävien piti hakea juomansa suoraan tehtaalta. Myyntierät olivat tavalliselle kansalle usein liian suuria, jolloin keksittiin perustaa ostoporukoita eli ”puulaakeja”.

– Visuveden Kaiku kirjoitti paheksuvasti näistä puulaakeista, sillä olutta ostettuaan porukat jäivät ryyppäämään harjulle, jota sanottiin osuvasti Melumäeksi, naurahtaa Kulla.

Toimialan vaikeudet alkoivat kasvaa 1920-luvun jälkeen mallasveron noston ja maailmansodan aiheuttaman laman myötä. Visuveden Oluttehtaan omistajat alkoivat ikääntyä ja päättivät ajaa toiminnan siististi alas.

Julkaistu 24.06.2015 15:23