Palveluiden tarjoajasta verkostokunnaksi

Hyvinvointikunta. Jos sote-uudistus toteutuu, perinteisen hyvinvointikunnan rooli tulee murentumaan, koska sote-palveluilla on suuri vaikutus kuntalaisten hyvinvointiin. Tämä käy ilmi Pipsa Salkosalon toukokuussa hyväksytystä pro gradu -tutkielmasta Hyvinvointia yhteistyön keinoin Ruovedellä – tapaustutkimus kunnan roolin muutoksesta. Pipsa Salkosalo valmistui viime viikolla hallintotieteitten maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan kunta- ja aluejohtaminen.

Kun kunnan rooli hyvinvointipalveluiden tarjoajana vähenee, sen rooli hyvinvoinnin mahdollistajana lisääntyy. Samoin korostuu sen merkitys hyvinvointityön verkostojen koordinaattorina.
– Kunnan tehtävä on järjestää elämän edellytykset ja lisätä yhteistyötä järjestöihin ja muihin kuntiin. Myös taloudelliset vaikeudet tekevät sen, että järjestöillä on tärkeä merkitys hyvinvoinnin edistämisessä, Pipsa Salkosalo sanoo.

Tutkielma on keskustelunavaus siitä, minkälainen kunnan rooli on sen jälkeen, jos ja kun sote-uudistus toteutuu, eli kunta ei enää itse toteuta sote-palveluita.
Salkosalo toivoo työnsä herättävän pohdiskelua myös siitä, kenellä on vastuu asukkaiden hyvinvoinnista, miten kunnat suhtautuvat järjestöihin ja minkä verran ne varaavat resursseja hyvinvoinnin edistämiseen.

Haastateltavia Salkosalolla oli kuusi kunnan viranhaltijoiden, kunnallispoliitikkojen ja järjestöaktiivien joukosta. Sekä järjestöjen että kunnan puolelta yhteistyö kunnan ja järjestöjen välillä sujuu jo nyt hyvin Ruovedellä, mutta molemmilta tahoilta toivotaan myös lisää yhteistyötä.

Salkosalon tutkielma löytyy kokonaisuudessaan Tampereen yliopiston nettisivuilta osoitteesta https://tampub.uta.fi/handle/10024/97426

Julkaistu 24.06.2015 17:21