Volkkarin viemää

volkkaritapaaminen Haapasaaressa. Maija Tiilolan ja Sari Siirolan oma Urmas ei Ruovedelle päässyt, mutta naiset saivat alleen kaverin pallokeulavolkkarin. Se on hehkuvan turkoosi kun sisustuksessakaan ei ole värejä säästelty.
Urmas, naisten oma grossraum-VW vuodelta 1962, on nyt korjattavana. Auto on naisille kesämökki ja elämäntapa, sillä kierrellään kesäisin volkkaritapahtumia ja sitä laitetaan, mitä osataan.


Tarinan alussa Sari lausui kuuluisaksi tulleet sanat: ”voidaan me se ottaa, mutta mihinkään tapahtumiin me ei lähdetä”.
Volkkarismi kuitenkin tuli ja vei: neljä vuotta on autokansan mukana kierrelty.
Parasta kuitenkin ovat ihmiset. Yhteisen katoksen ympärille on Haapasaaressa parkkeerannut kolme perhekuntaa, jotka ovat toisiinsa VW:n merkeissä tutustuneet ja kasvaneet parhaiksi ystäviksi.
– Kyllä pidetään yhteyttä läpi vuoden. Volkkarisimista esimerkkinä on, että Teemu hankki ihan meitä varten auton, kun tiesi, että meidän oma ei ole käytössä.

Teemu Saarinen onkin kovan luokan harrastaja: hänen kotipihallaan on 20 Volkswagenia.
– Neljä kuplaa, neljä pakettivolkkaria, matkailuauto, muutama uudempi ja muun muassa volkkarisauna, luettelee Teemu.
Kaiken kaikkiaan hän laskeskelee elämänsä aikana omistaneensa 40 volkkaria.
– Ensimmäisen kuplan ostin 13-vuotiaana.
Kun autokauppa on ammattina, on keräily ehkä keskivertoteemua helpompaa. Volkkarikuumetta se ei silti selitä
– Se vaan on verissä.

Julkaistu 28.07.2015 12:37