Perhe on arvokkainta

Isänpäivä. Pian puolivuotias Elli Maria aikatauluttaa isäänsä Juha Kyrönviitaa pienen tytön tarmolla.

– Tyttö on tyytyväinen ja rauhallinen, joskin menevä, kuvailee isä kuopustaan.

Pikkuisen yöunet jatkuvat aamusta jopa kahdeksaan. Juha huolehtii keskimmäiset lapset Toivon ja Niilon perheen äidin Eeva Kyrönviidan matkassa päiväkotiin. Tokaluokkalainen Anni kulkee itse läheiseen kouluun.

Pojat hakee hoidosta isä, sillä äidin työpäivä Ruoveden kunnanjohtajana tuppaa venymään illasta.

Elli istuu juttuhetken aikana kahvilassa omassa turvaistuimessaan, vetää tutin suustaan ja kääntelee sitä käsissään ilmeisen tyytyväisenä oloonsa.

Vanhempainvapaalla oleva Juha Kyrönviita miettii lähestyvää isänpäivää. Hän tuli isäksi 29-vuotiaana.

– Lapsella on sisään koodattuna läheisempi suhde äitiinsä. Vanhempainvapaalla isän on mahdollista päästä lähemmäksi lastaan, Juha sanoo.

Millainen isä sitten mahdat olla?

Juha Kyrönviita pohtii pitkään.

– Hyvin rakastava, mutta rajoja asettava. Uskon perinteiseen kasvatukseen: rakkautta ja rajoja.

Mitä enemmän on lapsia, sitä enemmän tulee pohtineeksi riittämättömyyttä –  varsinkin silloin, kun on yksin kotona ja lapset vaativat huomiota yhtä aikaa.

Lue lisää lehdestä.

Julkaistu 05.11.2015 10:31