Parasta maitoa puoli vuosisataa

Palkinto. Tapaus on harvinaisuudessaan hyvinkin etusivun väärti: Tuula ja Tuomo Ojasen tila palkittiin viime viikolla parhaan E-luokan maidon tuottamisesta 50 vuoden ajalta. Vastaava tunnustus on myönnetty aiemmin koko maassa tiettävästi vain kahdesti.

Tuula Ojanen sanoo, että palkinnon takana ovat ennen kaikkea ammattitaito ja huolellisuus, mutta myös se, että maidontuotanto ylipäätään on jatkunut näin kauan. Ripaus onneakin on tarvittu.

Perusasiat ovat pysyneet vuosien mittaan ennallaan: maidon jäähdytys ja astioitten pesu kuumalla vedellä ovat laadun kannalta A ja O. Ongelmiin, vaikkapa utaretulehduksiin, pitää reagoida heti. Laadun pitäminen oli kovan työn takana varsinkin edellisen sukupolven aikana, kun maito lypsettiin käsin ja jäähdytettiin kylmässä lähteessä.

– Kun oltiin nuoria, niin jaksettiin, vanhaemäntä Raija Ojanen kertoo.

Työn raskaus on vaihtunut fyysisestä henkiseksi. Maanviljelyyn kohdistuu uskomattoman pikkutarkkoja määräyksiä. Jos naudalla esimerkiksi ei ole korvamerkkiä, nauta ei kelpaa enää edes teuraaksi, vaan on ongelmajätettä.

– Sanktiot eivät ole missään suhteessa rikkeen suuruuteen, Tuomo Ojanen painottaa.

Henkireikänä ovat Tuulalle metsänraivaus ja luottamustehtävät sekä Tuomolle fyysinen työ. Lomilla lähdetään usein kotoa pois.

Hanne ja Raija Ojanen tulivat Mäyräjärven tilalle vuokralaisiksi 1958 ja ostivat sen pari vuotta myöhemmin. Tuomo jatkoi tilaa 1985 kolmikymppisenä, kun vanhaisäntä Hanne oli vasta 55-vuotias.

– Saatiin poika pysymään tilalla, Raija naurahtaa.

Emännäksi taloon tuli Visuvedeltä maitotilan tytär Tuula, jolla oli palo maanviljelykseen.

Alkuaikoina 50-luvulla lypsäviä oli 8, nyt 70. Maidon vuosituotos lehmää kohti on noussut lähes 4000 kilosta jopa yli 11 000 kiloon, mikä selittyy sekä jalostuksella että ruokinnan muutoksella. Vanhassa navetassa oli pääosin ruskeaa suomenkarjaa, nyt pihatossa käyskentelee mustankirjavia holsteineja. Lehmien painokin on noussut kolminkertaiseksi.

Maanviljelijä haluaa luovuttaa tilan aina paremmassa kunnossa, kuin on sen saanut. Raija Ojanen ihailee nykyistä tilanpitoa kaksi vuotta sitten rakennetussa robottinavetassa. Lapsista Jaakko on selvimmin kiinnostunut jatkamaan.

Sillä aikaa kun Ojaset ottivat palkintoa vastaan viime viikon maanantaina Helsingin yliopiston juhlasalissa "totta kai rinta rottingilla", luotetut lomittajat vastasivat tilasta.

– Toivomme, että kuluttaja osaa arvosta huippulaatua ja on valmis maksamaan. Joutsenlippu tuotteessa takaa, että tuote on suomalainen, Tuula Ojanen kertoo.

Nyt puolet ostetuista juustoista on ulkomaista alkuperää.

– Muualla rehuun lisätään antibiootteja ennaltaehkäisevästi, Suomessa niillä vain lääkitään. USA:ssa käytetään lisäksi kasvuhormoneja, Tuula Ojanen herättää ajattelemaan ostopäätöksiä kuluttajan oman hyvinvoinnin kannalta.

Julkaistu 27.04.2016 15:23