Hanna Saarinen

Noidallakin luopumisen tuskaa

06.06.2018

Kohta on aika luopua noidan tittelistä ja luovuttaa se seuraajalleni.
Vuosi on ollut minulle monella tapaa luopumista ja uuden opettelua. Minulle luopuminen on ollut aina haastavaa. Se, minkä olen saanut, on minun ja sen haluan pitää. Näin se ei kuitenkaan mene oikeassa elämässä.

Viime päivät olen ollut siivoamassa edellistä kotiani, voi sitä tavaran määrää. Olen elänyt ajatuksella”kaikkea voi joskus tarvita”, mutta nyt oli pakko luopua. Vastaan tuli monenlaisia tavaroita, joihin liittyy rakkaita muistoja. Ihan kuin olisin saanut elää ne hetket uudelleen. Onneksi sinulta tai minulta kukaan ei voi viedä muistoja, ne säilyvät ikuisesti sydämessä.

Lue lisää...

Irina Tuomainen

Tie työn alla

30.05.2018

Ensimmäinen ajatukseni maanantaina aamulla, kun lähestyin Jäminkipohjaa työmatkallani oli, että voi ei, tietyöt alkoivat nyt!

Jo kevättalvella kiukuttelin kuultuani, että kesällä nopeusrajoitus valtatie 66:lla pidetään tien kunnon vuoksi kahdeksassa kympissä. Miten niin muka niin huonokuntoinen?
Tiedossa on siis nyt mennen tullen odottelua ja kireitä kuskeja.

Lue lisää...

Minna Salmi

Vihoviimeiset pomput – tuleeko ikävä?

16.05.2018

Äitiydessä on kyse opettelusta, kestävyydestä – ja lopulta luopumisesta. Niin juhlallisia ajattelin, kun päätin pari viikkoa sitten laittaa trampoliinin kierrätykseen.

Trampoliinin luiseva luuranko on tönöttänyt vuosi vuoden jälkeen läpi talven paikallaan. Keväisin kaivellaan varastosta jouset, matto ja suojaverkko. Ne tarkastetaan ja viritellään yhteistyössä paikalleen. Tämä on yleensä homma, johon jälkikasvukin on kehoittamatta mielellään osallistunut.

Lue lisää...

Minna Salmi

Tervetuloa kevät

09.05.2018

Joka kerta se ihmetyttää ja hämmästyttää yhtä paljon. Joka kerta se tulvahtaa aisteihin salakavalasti ja yllättäen. Joka kerta sen ihme tuntuu uudelta ja ennenkokemattomalta. Se on täällä taas, kevät.

Hämmennyn vuodesta toiseen siitä voimasta, millä kevät vyöryy pitkän ja pimeän talven helmoista harmaan ja hiljaisen maiseman yli. Äkkiä koko maailma tuntuu tulvivan häikäisevää valoa, lintujen sirkutusta ja heräävän luonnon huumaavaa tuoksua. Puiden arat silmut kuulostelevat aikansa, ja lopulta se räjähtää kaikkialle: kevään hento ja puhdas vihreys.

Lue lisää...

Pekka Piri

Melkein Kreikasta

24.04.2018

Tohtori puhuu erikoisesti, arvailen hänen taustaansa. Samantekevää, ei korvieni puhdistus niin vaikeaa ole, Ilomantsin terveyskeskuksessa sen teki ambulanssikuski.

Kaveri on omalla tavallaan äreänkarkea, tumma vahva tukka suoraan taakse, harmaata. Välimereltä tulee, Kreikan suunnasta. Onassiksen sukua: voimakkaat piirteet, paksut tummat rillit, naama kuin lapio ja puhe ärinää. Ilmetty trukkikuski Pireuksen satamasta – tai sitten Zorbas valelääkärinä Suomessa... Ikä kuudenkympin vaiheilla.

Lue lisää...

Juhani Vahtokari

Alastalon ja Ylistalon välissä

18.04.2018

Syntymäpaikka on tärkeä tieto kaavakkeessa kuin kaavakkeessa. On varmaankin hienoa, jos on sattunut syntymään Helsingissä, Tukholmassa tai jopa Pariisissa.
Ruoveden Noitakäräjät on syntynyt Alastalon ja Ylistalon välissä, Visuveden koulun katon alla. Ruoveden kunta järjesti ideakilpailun kunnan ylöskohottamiseksi – taisi olla 1969. Viesti noteerattiin, ja aloimme opettaja Erkki Maurasen kanssa pohtia päät kuumina. Kerrankin kävi tuuri. Voitimme, saimme kunniaa ja kädenpuristuksen – ei toki kultaista.

Lue lisää...