Nuoret päättävät peukun suunnan

Tulevissa kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus jäänee useilla paikkakunnilla alle 50 prosentin, jota on pidetty edustuksellisen demokratian uskottavuuden rajana. Koko maan lukukin taipunee lähelle tuota. Laskutoimitus ei ole vaikea, kun ottaa lähtökohdaksi vuoden 2012 kuntavaalit. Äänestysprosentti oli koko maassa 58,3. Nyt äänestysintoa syövät sote-uudistus ja maakuntavaalit, joka jakaa vallan pian uusiksi.


Vuoden 2012 tulosten perusteella nykyisen vaalitavan uskottavuus lepää vahvasti nuoren sukupolven harteilla. Siinä missä senioreista uurnilla kävi yli 70 prosenttia, 18-29-vuotiaista äänesti 30 prosenttia ja 25-34-vuotiaista 40 prosenttia.

Syytä nuorten laimeaan äänestysintoon voi etsiä niin äänestystavasta kuin ajattelutapojen muutoksestakin.
Kynään tarttuminen ja numeron raapustaminen paperille tiettynä päivänä koulun liikuntasalin nurkkaan kyhätyssä pömpelissä lienee jotain hyvin vierasta sellaiselle, joka on tottunut hoitamaan kaikki asiansa kenkien ostamisesta puolison kanssa seurusteluun älylaitteen näppäimistön välityksellä ajasta ja paikasta riippumatta.
Ja jos suurempiakaan tunteita herättävät asiat eivät saa aikaan edes hetkellistä paluuta sähköisen keinotodellisuuden viihtellisestä maailmasta, kuinka sen voisi tehdä kuntavaalit – tai ylipäätään politiikka?

Eroa on myös sukupolvien ajattelussa. Nykyihmiseltä ei enää heru helposti varauksetonta mandaattia. Nuoret osaavat ajatella, etsiä tietoa ja kyseenalaistaa ehdokkaiden uskottavuuden. Tietoa on myös tarjolla – sekä oikeaa että etenkin väärää.
Vähintäänkin äänestäminen vaatisi mahdollisuuden peukuttaa myös alaspäin.
Idea ei ole niin hullu, miltä se aluksi kuulostaa, sillä miinusäänellä voisi osallistua, vaikka ei löytäisi itselleen edustajaa.
Vaaleihin voisi suhtautua uudella tavalla, ja antaa äänensä sille, jota ei ainakaan halua asioista päättämään. Jatkaville puolestaan olisi mahdollista antaa suora palaute edellisen nelivuotiskauden päätöksistä.
Sekä varsinainen ääni että tosi-tv:stäkin tuttu negatiivinen ääni tulisi voida antaa myös puolueelle. Vaalijärjestelmän valheellisesta henkilökeskeisyydestä huolimatta todellista valtaa niin kuntatasolla kuin eduskuntatalossakin käyttävät puolueet. Tuon tosiasian tunnustaminen saattaisi olla uuden viisauden alku.

Erittäin viisasta olisi myös tutkia tarkasti Valtion nuorisoneuvoston gallupin esille nostama tieto, jonka mukaan merkittävä syy nuorten äänestämättömyydelle on se, etteivät he koe omaavansa mielipiteitä, joiden perusteella äänestää.
Toisaalta kansanvallan kannalta huojentava uutinen on, että samassa viime vuonna tehdyssä gallupissa jopa 59 prosenttia 18-29-vuotiaista aikoo äänestää näissä kuntavaaleissa.
Sen voi kai tulkita niin, että ilman mielipiteitäkin voi peukuttaa ihan vain järjestelmää.

Nykyihmiseltä ei enää heru helposti varauksetonta
mandaattia.
Ilman mielipiteitäkin voi peukuttaa ihan vain järjestelmää.

Julkaistu 28.03.2017 17:00