Tervetuloa kevät

Joka kerta se ihmetyttää ja hämmästyttää yhtä paljon. Joka kerta se tulvahtaa aisteihin salakavalasti ja yllättäen. Joka kerta sen ihme tuntuu uudelta ja ennenkokemattomalta. Se on täällä taas, kevät.

Hämmennyn vuodesta toiseen siitä voimasta, millä kevät vyöryy pitkän ja pimeän talven helmoista harmaan ja hiljaisen maiseman yli. Äkkiä koko maailma tuntuu tulvivan häikäisevää valoa, lintujen sirkutusta ja heräävän luonnon huumaavaa tuoksua. Puiden arat silmut kuulostelevat aikansa, ja lopulta se räjähtää kaikkialle: kevään hento ja puhdas vihreys.

Ja me ihmiset sitten. Usein tuntuu, että me suomalaiset vietämme pimeimmän ajan vuodesta jonkinlaisessa horroksessa. Valon määrän lisääntyessä myös meidän elinvoimaisuutemme ja sosiaalisuutemme kasvaa. Keväällä ryhtimme tuntuu kohoavan, katseemme hakeutuvan maasta kohti valoa ja muita ihmisiä. Pysähdymme vaihtamaan kuulumisia herkemmin kuin talvella, ilmeemme kirkastuu, laadimme suunnitelmia edessä odottavan kesän varalle.

Tämä näkyy myös runsaana kesätapahtumien tarjontana ja niihin osallistuvien ihmisten määränä. Kesällä meillä on kiire nähdä ja kokea, jotta saamme akkumme taas ladattua seuraavaan valoisaan vuodenaikaan saakka.

Olen kesän lapsi, ja ehkäpä osittain siksi lapsuusvuosina kesä oli mielestäni vuodenajoista ehdottomasti parhain. Jossain vaiheessa tunnustauduin eniten värikkään syksyn ihmiseksi, mutta mitä enemmän ikää on kertynyt, sitä vahvemmin olen huomannut kantavani kevään lippua. Kevään taika on tuttu, mutta silti aina uusi. Luonnon heräämisen ihmeestä on hyvä ammentaa voimia.

Vaikka pitkä talvi tuntuu välillä lannistavalta, se, että saamme elää vuodenaikojen vahvan kiertokulun ja kontrastin keskellä, on valtava rikkaus. Vuodenajasta toiseen uutena näyttäytyvä maisema tarjoaa toinen toistaan upeampia elämyksiä, jatkuvasti elävän ja muuntuvan kiehtovan taulun.

On hienoa, että nykyihmiset ovat enemmän ja enemmän heränneet tiedostamaan ympäröivän luontomme ainutlaatuisuuden ja arvon. Luonnon tarjoamista mahdollisuuksista paitsi osataan nauttia, niitä muistetaan enenevässä määrin myös kunnioittaa ja suojella.

Valitettavan paljon lumen alta kuitenkin vuodesta toiseen paljastuu ajattelemattomasti maahan heitettyä roskaa. Onneksi meillä löytyy niitä vapaaehtoisia, jotka kantavat vastuuta yhteisestä ympäristöstämme siivoamalla luonnosta sinne kuulumattomat materiaalit pois. Se on kunnioitettava ja arvostettava tapa toivottaa kevät tervetulleeksi. Toivottavasti se työ vielä jonain päivänä käy tarpeettomaksi meidän jokaisen jokapäiväisen toiminnan myötä.

Julkaistu 09.05.2018 16:46