Robottimuusia kuskittomassa bussissa

Käsi ylös, kuka haluaa syödä tuoretta, tänään 3D-tulostettua karjalanpaistia perunamuusin kera! Vai kauhoisitko ne mieluummin äidin padoista ja pannuista, taiten ja rakkaudella haudutettuna?
Kun vanhuus iskee, keskustelisitko aamun voinnistasi mieluummin liukaspintaisen muovirobotin vai elävän kotihoitajan kanssa?

Robotit ovat rantautuneet Ruoveden naapuriin asti.
Orivedellä ikäihmiset sanoivat käsipäivää puolimetriselle Lydialle, joka ohjasi tuolijumpan, luki uutisia ja laulatti sekä pääsi sylikierrokselle. Tampereen Aitolahdella koululaiset treenaavat laskutaitojaan pöllöä muistuttavan matikkarobotin seurassa.
Robotin tavanneiden palaute on kuulemma yleensä innostunutta.

Mutta entä jos niiden antama hoiva ja opetus olisivat ainoa mahdollisuus, eivätkä hauska mauste elämään.
Tuntuisiko kylmä kosketus yhtä mukavalta kuin inhimillinen käsi? Siitä huolimatta, että ensin mainittu ei äksyile patterien ehtyessä, sen selkä ei väsy vanhusta nostaessa eikä pinna katkea väärin laskevasta tokaluokkalaisesta.


Pakko myöntää, etten ole yleensä ensimmäisenä keksintöjä testaamassa. Silti minua vähän kutkutti viime syksynä lähteä kyytiin Tampereen katuliikenteeseen kuskia vailla huristelevaan bussiin, jota kokeiltiin Tampereen teknillisen yliopiston johdolla.
Tästäkin huolimatta hämmästelen, että moni kokee kuskittoman bussin liikenneturvallisuuden tavallista bussia paremmaksi. Näin ainakin väitettiin ensimmäisten Vantaan vastaavien kyytien jälkeen julkaistussa tutkimuksessa, jonka taustalta löytyy muun muassa liikenne- ja viestintäministeriö.
Tuloksia kommentoinut tutkimusjohtaja muistutti, että kyllähän ihmiset tottuivat nopeasti myös siihen, ettei hisseissä ole henkilökuntaa.

Hiukan tämän jälkeen ilmestyi digitaalista murrosta käsittelevä Riitta Bekkusin väitöskirja, jonka mukaan tulevaisuudessa yhtenä yleisenä ammattina saattaa olla toimiminen sadan robotin esimiehenä. Kun robotit tekevät rutiininomaiset työtehtävät, ihmisille jäävät ne, jotka vaativat innovointia, moraalista ymmärrystä ja empatiakykyä.
Robotti ei korvaa hoitajaa – tämä on selvää ilman aiheeseen uppoutuvaa tutkimusta. Se voi tarjota kuitenkin apukäden työvoimapulasta kärsivälle hoiva-alalle. Tuskin kuluu montaa vuotta, kun jokainen voi käydä hankkimassa oman hoivarobotin, jos lompakko tämän sallii.
Edelleenkään en taida hypätä ensimmäisenä siihen kuskittomaan bussin, mutta perässä tullaan.
Terhi Kääriäinen

Julkaistu 13.06.2018 13:30