Kustaa III ja Antti Lieroinen


Musiikkia! Ruovesi. Kirkkokonsertissa laulaa Anne Mattila, kirkossa laulavat Jaakko Ryhänen ja Linda Urbanski… siis Sofia Magdalenan kirkossa!
Miksi Ruoveden kaunis ja suuri kirkko on saanut noin hienon nimen?

Aloitetaan kaukaa. Preussin kuningas Fredrik Wilhelmin tytär oli aikanaan Loviisa Ulriika. Hän tuli kuningattareksemme mentyään naimisiin kruununprinssimme Adolf Fredrikin kanssa. Aikanaan Loviisa synnytti uuden kruununperijän, Kustaa III:n, jonka vaimoksi tuli Tanskan kuninkaan Fredrik V:n tytär, Sofia Magdalena.
Ajan tapojen mukaan avioliitot olivat tarkoin järjestettyjä. Niinpä nuori Sofia kihlattiin Kustaa III:lle jo viisivuotiaana Kustaan ollessa vielä kruununprinssimme.
Anoppi Loviisan ja miniä Sofian välit olivat ruudinkatkuiset. Avioliittoon ei ollut tyytyväinen sen paremmin anoppi kuin itse avioparikaan. Kustaalle ja Sofialle syntyi kuitenkin kaksi poikaa. Toinen kuoli jo vauvana, toisesta tuli kruununprinssi Kustaa Adolf, myöhemmin kuninkaamme vuodesta 1792 aina siihen asti, kunnes Venäjä nappasi Österlandin eli Suomen Ruotsilta Suomen sodassa.

Kustaa III:n valtakausi alkoi vuonna 1771. Ruoveden kirkko valmistui Matti Åkerblomin, ”Pärnän Matin”, johdolla vuonna 1778. Kirkko sai sen aikaisen kuningattaremme nimen: Sofia Magdalena. Saman nimisiä kirkkoja on vielä olemassa myös Vihannissa ja Ähtävällä, ja niitä on ollut myös Merikarvialla ja Oulussa.

Kustaa kolmannesta on hyvä muistaa, että hän perusti Tampereen 1779, vuoden Ruoveden kirkon valmistumisen jälkeen, ja tietenkin tämän teatteria, oopperaa ja sotimista rakastaneen kuninkaan viimeiset hetket Tukholman Oopperatalon naamiaisissa, jolloin kapteeni Anckarström ampui kuningasta, joka kuoli kaksi viikkoa myöhemmin.

Vain 120 vuotta aikaisemmin kuin Kustaa III tuli meitä hallitsemaan, tuomittiin Virtain Jäähdyspohjasta kotoisin ollut Antti Lieroinen kuolemaan Ruoveden syyskäräjillä. Noituus eli tuolloin ”kulta-aikaansa”.
Kustaan kuolemasta italialainen huippusäveltäjä Giuseppe Verdi sävelsi oopperan Naamiohuvit. Antti Lieroisen tuomiota muistelemme yhä vielä, ei nyt aivan oopperan muodossa, mutta sentään Ruoveden Noitakäräjillä jo 48 kertaa. Ja jatkoa seuraa.
Juhani Vahtokari
Rehtori (emeritus),
aikuiskouluttaja,
toimittaja

Julkaistu 18.07.2018 13:38