Vaihto parempaan

Odottelen tässä mielenkiinnolla seuraavaa jännitysnäytelmää. Ainakin, jos sanontaan ei kahta ilman kolmatta on luottamista. Pari aamua kun on sujunut ihan muuten kuin siihen kuuluisaan putkeen.

Sunnuntaiaamuna suunnittelin rauhassa puuhastelevani omakotitalon pieniä arkiaskareita.

Virittelin puuhellaan valkean, mutta sillä oli ilmeisesti huono aamu, koska se halusi puhaltaa kaikki savut sisälle. Päätin parantaa vetoa hormissa laittamalla ulkokynttilän hormin luukkuun. Konsti toimikin, veto parani ja pian puuhellassa rätisi iloinen tuli.

Kävin ottamassa pois ulkokynttilän, mutta se lipsahti otteestani ja kaatui nurin vessan lattialle – seurauksena kamalan tahmea sotku. Tavallisen talin irrottaisi helposti, mutta ulkotulen aine on tahmaista, rasvaista ja takertuvaa.

Seuraavaksi päätin tankata kesältä jerrykannuun jääneen bensan autooni. Samalla tankkasin housuni – kai ne sitten olivat bensiinipesun tarpeessa.

Maanantaiaamuna ajattelin, että nyt tulee hyvä aamu, koska heräsin virkeänä jo ennen kellon soittoa.

Keittiössä avasin roskiskaapin oven ja kopistelin lautasesta jämiä roska-astiaan, kun ihmettelin, mihin lautaseni osuu. Naputtelin sillä päähän metsähiirtä, joka yritti kömpiä ylös roskien seasta.

Vieressä kissani söi kaupan purkkimuonaa niin ahneesti, että oksensi mahan sisältönsä saman tien matolle.

Aloitan kohta yt-neuvottelut kissojeni kanssa!

Laittaisinkohan lehteen ilmoituksen, että vaihdan omalaatuisia oikkuja harrastavan omakotitalon helppohoitoisempaan asuntoon ja hankalat aamut helpompiin.

Vai onko tämä juuri sitä suolaa, niitä mausteisia elämäntapahtumia, joille niin monet kerrat olen saanut nauraa ystävieni kanssa.

Hetkeäkään en vaihtaisi pois.

Julkaistu 03.12.2014 16:44