Kyökin puolelta

Sanni oli maalaistalon sielu ja kantava voima. Hän vei huushollia eteenpäin niin hyvinä kuin pahoinakin päivinä.
Vieläkin herahtaa sylki kitapurjeisiin sitä muistellessa, vaikka paljon on vettä virtaillut Kautun vuolteessa niistä ajoista.
Työtä, työtä ja työtä mahtui mummun elontaipaleeseen.
Tohdin kerran kysäistä, miten elämä hänellä on sujunut täällä Pohjantähden alla. Mummu vastaili naurunkarein, että ”parasta se on ollut, kun on työtä ollut”, ja lähti lypsyämpärit kolisten navetta-askareilleen.

Navetta ja muutama lehmänkanttura olivat Sannin koko elämä. Pieni, vähän kallellaan könöttävä karjasuoja oli Järvenpään emännän Maamme-kirja: kirkko, koti ja isänmaa.
Mummun kyläillessä parikin päivää tyttärillään Tampereella, tuli jo ikävä Pohjankylään ja huoli elikoista kototalolla. Eivätkä ne rakkaat helunat ja mansikitkaan kuulemma sinä aikana oikein maitotuulella olleet.
Järvenpään emäntä oli se, joka ensimmäisenä aamuisin oli sytyttelemässä kahvivalkeita ja iltaisin viimeisenä sijallaan.

Toinen mieluisa pyhättö mummulIe oli kyökin puoli. Sitä hallitsi joltinenkin leivinuuni, missä paistuivat ja hautuivat maan mainiot herkut.
Jos olivat puitteet hyvät, niin oli näkijä ja tekijä vieläkin parempi.
Silloin ei kokkioppia saatu kirjoista eikä kansista, ei muutaman luokan ala- tai yläkoulusta. Itse oli pakko opetella ja arki opetti loput. Siihen aikaanhan peuhasi töllissä kuin töllissä ainakin puoli tusinaa pikku palleroita.
Järvenpäässä ei kuitenkaan nälkään kuoltu, sillä hengenpitimet saatiin Vainionperän muhevasta mullasta.
Tuiki tarpeellista lisäsärvintä haulikoi miesväki metsistä ja erämaista. Myös vedenviljaa pyydettiin ahkerasti ruokapöytään. Suuri ja mahtava aarreaitta Näsijärvi ja muitakin lutakoita lainehti lähellä, ja eväniekkoja ui, jos vain osasi ottaa.

Jos nyt pitäisi valita Sanni-muorin menyystä kolmen tähden illallinen, niin se voisi olla vaikkapa tällainen:
Alkupaloina savustettuja lahnan lipukoita. Pääruokana sorsapaistia katajanmarjakastikkeessa tuppiperunoilla tai perinteinen pernasoppajäniksestä ja raavaan lihasta.
Lisäkkeenä juureen leivottu ruisleipä ja kirnuvoi. Juomana vastalypsetty maito tai kotikalja. Jälkiruoaksi haudutettu uutispuuro väskynäkiisselin kera. Väkevä horu (kahvi) ja pitkopulla. Hyvää ruokahalua!

 

Julkaistu 18.03.2015 06:00