Nato ja Ruovesi

Kävimme pari viikkoa sitten paikallislehtien päätoimittajien kanssa opintomatkalla Brysselissä. Tiukan ohjelman ensimmäinen etappi oli Naton Euroopan päämaja. Tarkkojen turvatarkastusten jälkeen pääsimme lopulta – tosin ilman kameroita ja kännyköitä –  kokoustilaan, jossa meitä odotti Naton Suomen suurlähettiläs avustajineen. ”Onko täällä ketään Ruovedeltä?” huikkasi suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg ensitöikseen. Vilkuttelin ilahtuneena, että ilman muuta on, täällä! Kävi ilmi, että Pohjaslahdelta lähtöisin oleva suurlähettiläs on käynyt kansakoulunsa Ruovedellä. Suurlähettiläs selvitti Naton merkitystä Suomelle ja avasi kumppanuuden ja täysjäsenyyden eroja. Meille tuli selväksi, että ihan noin vain ei Natoon mentäisi, vaikka heti huomenna päätettäisiin liittyä. Sellaista ei tosin ole näköpiirissäkään.

Natosta pyrähdämme Euroopan unionin parlamenttiin. Tapasimme Sirpa Pietikäisen, jolta opimme, että EU ei oikeasti tee tyhmiä päätöksiä. Liisa Jaakonsaari korosti, että nurkkakuntaiset hankkeet eivät parlamentissa etene.  Anneli Jäätteenmäki kertoi, että suomalaisille tärkeissä hankkeissa, kuten metsä- ja ympäristökysymyksissä, kannattaa olla hereillä. ”Minulta on kysytty, montako metsää teillä siellä Suomessa on”, kertoi Jäätteenmäki. ”Vastasin, että koko Suomi on metsää. Ymmärtävät sitten, että sitä voi myös käyttää teollisuudenkin tarpeisiin.”

Saamme Europan Unionista työteliään vaikutelman: EU toimii hyvin tehokkaasti. Rahaa hallintoon kuluu budjetista vain prosentti. Komissaari Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö teki meille komissiossa selväksi, että Kataisen vaikutusvalta on suurempi, kuin Suomessa on annettu ymmärtää. Läpeensä kansainvälinen huippuammattilaisista koostuva henkilökunta tekee työnsä ammattimaisesti ja innostuneesti. Täytyy myöntää, että monesti televisiossakin vilahteleva komission kokoushuone teki vaikutuksen. Tunsi istuvansa päätöksenteon ytimessä, kun kuuntelimme Juho Romakkaniemen esitystä. Se, mitä televisionkatsoja ei pääse näkemään, on mahtava näkymä koko seinän kokoisesta ikkunasta yli Brysselin kaupungin.

Brysseli on maailman toiseksi kansanvälisin kaupunki. Euroopan unioni ja Nato työllistävät kaupungissa tuhansia ihmisiä. Katukuvassa vilisee monen näköistä kulkijaa. Voi vain arvailla kansallisuuksia. Suomalaisia tässä kansojen sulatusuunissa on useita satoja. Lobbareitakin, kuten esimerkiksi Kuntaliitto, jonka edustustossa myös poikkesimme.

Palataanpa vielä Natoon. Ennen lähtöä pääsimme Rantala-Engbergin kanssa vielä tuokioksi seulomaan muistoja vanhan puukoulun idyllistä. ”Siellä oli niin hieno piha leikkiä, ja niin mukavat keinut keinua”, täydennämme toinen toisiamme. Koskaan ei tiedä, missä Ruovesi tulee vastaan. Se voi tosiaan tapahtua vaikka Naton Euroopan päämajassa.

Julkaistu 08.05.2015 10:23