Kemiallisia aseita löytyy yhä

Kemiallisten aseiden torjuntajärjestön pihamaalla Hollannin Haagissa on koskettava patsas. Siinä isä pitelee pientä menehtynyttä lastaan sylissä. Lapsi on kuollut Irakissa kemiallisten aseiden uhrina vuonna 1988. Sen äärellä menee hiljaiseksi.
   Moni saattaa muistaa vielä Saddamin, veljen kemikaali-Aliksikin kutsutun. Patsaan laatassa ei lue, oliko lapsi yksi hänen uhreistaan.

Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW sai vuonna 2013 Nobelin rauhanpalkinnon uraauurtavasta työstä kemiallisten aseiden torjunnassa.Mitali komeilee järjestön päämajan vitriinissä. Järjestö valvoo vuonna 1993 allekirjoitetun Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen noudattamista.
  Maailman kemiallisista aseista suurin osa on järjestön ansiosta saatu tuhottua. Silti niitä on olemassa yhä. Siitä on saatu todisteita muun muassa Syyrian sodasta. Siellä on käytetty ainakin sariinia, mutta myös muita kuolettavia myrkkyjä. Suomalaisiakin on sieltä hakenut myrkkyjä pois.

Paikallislehtien päätoimittajat tapasivat syyskuun lopulla kemiallisten aseiden kieltojärjestön vierailun yhteydessä pakistanilaisen Malik Ellahin, järjestön pääsihteerin oikean käden. Hän on ollut riisumassa kemiallisista aseista maailmaa muun muassa juuri Syyriassa. Kysyimme häneltä, miten paha tilanne Syyriassa oikein on? Hän huokasi ensin syvään, mietti hetken ja sanoi: "Voisinpa näyttää teille videot, joita olen siellä kuvannut".

Ennen viimeisen päälle modernisti rakennetun maan tilanne on Ellahin mukaan hälyttävä. Maa pääkaupunki Damaskoksen ympärillä on täysin raunioina ja asuinkelvoton. Pääkaupungin rakennuksista vielä joitakin on pystyssä, mutta taivas loimottaa tykityksestä. "Teillä Suomessa on revontulet. Syyrian taivas loimottaa samalla tavalla, mutta eri syystä." Ymmärsimme, miksi syyrialaiset pakenevat maasta.

OPCW:ssä meille esiteltiin  laitteita ja varusteita, joilla kemiallisia aseita etsitään. 16–18 kiloa painava kevlar-liivi päällä, kaasunaamari naamalla, pitkät mustat kumihansikkaat ja myrkkyjenetsintälaite kädessä olo oli kuin purkkiin sullotulla. Voi vain kuvitella, millaista ne päällä on etsiä esimerkiksi Afrikan mantereen kuumuudessa kemiallisia aseita. Paitsi kemiallisia aseita, taistelukentillä on yleensä myös muita uhkia. Varusteet päällä sai aavistuksen, millaista oikeasti olisi olla keskellä sotaa tai muuta todellista vaaratilannetta.

Hiki päässä, happea hanakkaasti haukkoen, riisuin varusteet ammattilaisen avustuksella. Kokemus järkytti.

Julkaistu 01.10.2015 10:34