Viimeiset viikot jäljellä

Aika todellakin rientää, sen voin sanoa. Tuntuu kuin peruskoulu olisi vasta juuri loppunut, ja että olisimme aloittaneet lukion vasta muutama kuukausi sitten.

Todellisuudessa lukiourakkamme lähestyy loppuaan. Viimeinen jakso on menossa, ja viimeiset koulupäivät etenevät vauhdilla. Kaikkea pitäisi vielä tehdä, mutta missä välissä.

Kaksitoista vuotta opintoja Ruovedellä, eri opettajia, eri luokkatovereita, eri oppiaineita, ja nyt minun pitäisi valmistautua kirjoituksiin, ja sen jälkeen lähteä täältä. Se tuntuu jollain tavalla niin pelottavalta, koska olen aina kuulunut tänne.

Tulen aina muistamaan kaikki opettajat ja luokkatoverit, joita minulla on ollut.

Sanotaan, että lukioaika on aikaa miettiä, miksi haluaa tulla ja mitä todellisuudessa haluaa opiskella. Luulen kuitenkin, että moni ei sitä tiedä vieläkään.

Lukio ei nimittäin suoranaisesti anna meille sitä vastausta, mutta se ohjaa meitä oikeiden ja kiinnostavien aineiden pariin. Toisaalta se kyllä antaa aikaa, mutta se, osataanko sitä hyödyntää, on aivan eri juttu.

Omasta mielestäni lukio on elämämme yksi todellisista merkkipaaluista. Kirjoitukset eivät tarkoita vain todistuksen ja valkolakin saamista, vaan koko elämän muutosta.

Itsensä niskasta kiinniottaminen, valmistautuminen kirjoituksiin, pääsykokeisiin ja niiden kautta tulevaan opiskelupaikkaan kasvattavat meitä ihmisinä. Nyt on todellakin viimeistään aikuistuttava, sillä tämän kaiken voimme tehdä vain itse.

Tämä aika on yhtä elämämme tärkeintä aikaa, ja olen iloinen, että saan viettää sen juuri näiden abiturienttien kanssa.

Viime vuosi sitoi meitä erityisesti yhteen. Vanhojen tanssit, erilaiset saunaillat ja abipäivän suunnittelu ovat tehneet meistä läheisempiä kuin koskaan ennen.

Sen vuoksi tämä kevät on myös haastavaa aikaa, sillä tiedämme, että kirjoitusten jälkeen meidän tiemme eroavat. Kaikki jatkavat matkaansa erilaisiin korkeakouluihin ja yliopistoihin tai muihin opiskelupaikkoihin eri puolille Suomea, emmekä enää tulee olemaan tämä Ruoveden lukion mahtava 13-ryhmä.

Tulevaisuutta ei kukaan osaa ennustaa, mutta olen sitä mieltä, että tulemme selviämään. Olemme kaikki saaneet Ruovedeltä hyvän peruspohjan elämällemme lukion aikana, ja nämä tosiystävät, joita olemme saaneet eivät katoa, sillä vahvat ystävyyssuhteet säilyvät aina.

Julkaistu 13.01.2016 17:18