luku 17

 Isä, joka oli koko syksyn ajan salaa rakennellut Tytölle joululahjaa liiterissä, odotti lumen tuloa yhtä malttamattomasti kuin joulua. Hänellä oli tarkoitus testata rattikelkan toimivuus heti sen valmistuttua salaa tytön ollessa koulussa, mutta pysyvää lunta ei ollut satanut, vaikka oltiin jo miltei jouluviikolla.
   - Onneksi kuitenkin ymmärrän tehdä kelkasta niin suuren, että siihen mahtuu hyvin istumaan kolmekin henkilöä. KunTyttö oppii rattia vääntämään ja jarruttamaan, saa sitten Iasketella yhdessä van Dammin pojan kanssa, mutta aluksi minä haluan olla ehdottomasti mukana, hän vaimolleen järkeili.

Äiti, joka ei ollut ollenkaan varma lumen tulosta, saati rattikelkan valmistumisesta, oli tilannut isältä salaa kylän sekatavarakauppiaalta lennokin rakennustarvikkeet.
 - No, kun tyttö näkyään jatkuvasti puhuu vain lentokoneista ja lentämisestä ja oli lisäksi ilmoittanut opettajattarelle ryhtyvänsä isona lentäjäksi, niin opetelkoon nyt aluksi vaikka lennokin rakentamaan, hän selitti kauppiaalle.
 - No, minäpä !aitan sitten Hyttysen tilaukseen, vastasi kauppias ja nauroi makeasti päälle.

Äitiä hieman ihmetytti, mitä asiaan hyttyset kuuluivat, muttei uskaltanut sitä kauppiaalta kysyä ettei vain vaikuttaisi tämän mielestä kovin tyhmältä.
   Tämän johdosta myös äiti jännitti joulua ja tilauksen saapumisesta ajoissa perille ja myös sitä,  mitä ihmettä tilauksesta oikein löytyisikään. Isälle hän ei voinut hankinnastaan kertoa, ettei tämä vain luulisi äidin pelkäävän, ettei keikka valmistuisikaan ajoissa.

 - No, joko sinä olet joulupukille kiijoittanut, kysyi isä eräänä iltana tytöltä äidille silmää vilkuttaen. Tyttö, joka piirteli pöydän ääressä, vastasi tapansa mukaan heti reippaasti.
 - Olen minä, minä haluan toisen äidin.
 - Aivan niin, vastasi isä, kuten hänellä oli tapana lause aloittaa, mutta miksi sinä?
Pitemmälle hän ei lausetta jatkanut vilkaistuaan äitiin, joka oli tullut aivan punaiseksi. Kuin piirustukselleen puhellen, tyttö jatkoi:
 - Äidin pitää ehdottomasti olla pitempi ja laihempi, hän sanoi äitiään katsellen.Lisäksi tukka pitää olla musta tai ainakin punainen, hän pohti pojan ulkonäköä muistelle.
  - Silmien vä1in ei ole niin väliä, koska hän kuitenkin käyttää silmälaseja, mutta juhlamekossa pitää ehdottomasti olla pitsikaulus ja kaulassa sellainen riipus, jonka sisällä voi pitää valokuvaa. Eikä ainakaan saappaita, vaan ehdottomasti sellaiset mustat nappikengät, sellaiset kuin sinä ostit minulle joulujuhlaa varten, hä njatkoi äidin puoleen kääntyen.

Koska äitiä ei enää keittiössä näkynyt, hän jatkoi vähän ihmeissään selostustaan isälle,
- Niin minä toivoin, tosin toista äitiä ei Joulupukki mahdollisesti ehdi ajoissa toimittaa, kun joulukin on jo kovin lähellä ja uusia ehdokkaitakin on kovin vähän. Sen minä tiedän, kun olen jo jonkin aikaa kylän äitejä tarkkaillut, sanoi tyttö ja nyökkäsi sanojensa vakuudeksi.

Hetken aikaa selvästi hämilleen mennyttä isäänsä katsellen ja kohta saappaita jalkaansa laittaessaan hän jatkoi:
 - Voisinko minäjuosta ulos äidin perään kysymään saavatko van Danrmin setä ja poika tulla kaiken varalta meille ainakin tänä jouluna ennen kuin uusi äiti löytyy. Sittenpähän poikakin näkee, että kyllä minullakin on maailman paras äiti, vaikkei näytäkään samanlaiselta.

 - Aivan niin, vastasi isä Tytön molempiin kysymyksiin.

Pirilei

Julkaistu 22.12.2015 20:54