Toukokuun blogissani kerroin, että Itävallassa on tällä hetkellä suomalaissyntyinen opetusministeri, Iris Rauskala. Kun presidentin nimittämän virkamieshallituksen ministerilista julkaistiin, me suomalaiset tietenkin kiinnitimme huomiomme nimeen: Rauskala ei ole yleinen nimi Suomessa, mutta suomalaiselta se silti kuulostaa. Ja aivan oikein: ministerin isä on suomalainen.
Niinpä suomalainen seurakunta kutsui ministeri Rauskalan tiistai-illan haastatteluun, ja ministeri tuli. Ei suurta melua saapumisesta, ei avustajia, ei lehtimiehiä ympärillä. Rohkea, suorasukainen keski-ikäinen nainen. Pastorimme Ella Boba haastatteli, ministeri vastasi kysymyksiin kiertelemättä.
Ella avasi keskustelun tiedustelemalla, miten Rauskala suhtautui presidentin kanslian puhelinsoittoon ja kysymykseen, olisiko hän valmis toimimaan opetusministerinä ja miten pitkään hänellä oli mahdollisuus harkita vastausta.
Rauskala vastasi, että oli juuri vaimonsa kanssa vaeltamassa – oli viikonloppu – ja että vastaus oli annettava muutaman tunnin sisällä, siis mahdollisimman nopeasti. Joku, joka ei ennestään tiennyt, että Rauskala on lesbo eikä salaile asiaa, saattoi luulla kuulleensa väärin. (Tyttäreni, jolle kerroin skypessä jutellessamme asiasta, nauroi: Äiti, hän on eri sukupolvea kuin sinä!)
Perhetaustastaan Rauskala kertoi, että hänen äitinsä asui nuorena muutaman vuoden Suomessa, mutta erottuaan miehestään muutti takaisin Itävaltaan tyttären ollessa 5-vuotias.
Rauskala on unohtanut suomen kielen eikä ole käynyt Suomessa koulua. Me suomalaiset ehdimme jo toivoa, että hän ennättäisi ministerikaudellaan uudistaa Itävallan koulusysteemiä edes vähän suomalaiseen suuntaan, mutta suomalaisesta koulusta hänellä ei ole perinpohjaista tietoa eikä hän mielestään voi suuria loikkia ottaa, uusi hallitushan saattaisi perua kaikki uudistukset. Illan keskustelu pyöri silti pääasiassa koulu-uudistuksen ympärillä; me kaikki, jotka olemme vaikkapa lastemme kautta kokeneet itävaltalaisen koulun vanhakantaisuuden, pudistelemme päätämme, vai mitä tuumaatte siitä, ettei koulussa ole välitunteja, ei lämmintä ruokaa, ts. ei mitään ruokaa koulun taholta, vain pari esimerkkiä mainitakseni.
Jo aikaisemmin Rauskala selitti jonkin lehden haastattelussa, ettei suomalaista yhtenäiskoulua voi kopioida Itävaltaan maitten erilaisen yhteiskuntajärjestyksen takia. Jäin haastattelua lukiessani miettimään asiaa. Toden totta: itävaltalainen yhteiskunta on luokkayhteiskunta, mikä koulunkäynnin yhteydessä tarkoittaa sitä, että akateemisten vanhempien lapset opiskelevat yliopistossa, työläisten lapset taas menevät ammattikouluun tai tekevät oppisopimuksen ja päätyvät sitä kautta ammattiin, summittaisesti sanottuna. Tyttäreni leikki lapsena pihalla talonmiehen perheen tyttären kanssa ja kertoi kotona hämmästyneenä, että Sabine, ystävätär, haluaa isona kampaajaksi. Tyttäreni taas halusi tulla poliitikoksi tai joksikin muuksi yhteiskunnan vaikuttajaksi.
Hauska yksityiskohta ministerivierailun yhteydessä oli kuulla, että joukossamme on suomalainen, jonka veli on Rauskalan isän ystävä. Riitta kertoi maistelleensa nimeä Rauskala: sehän oli se perhe Asikkalassa… Ja aivan oikein, Rauskalan isä on kotoisin Asikkalasta. Ja niin otettiin tilaisuuden lopuksi kuvia: Riitta ja ministeri, Ella ja ministeri…
Mukava, leppoisa ilta, ei pönötystä, ei tärkeilyä. Asiaa ja keskustelua asioista.
Sain alkukesästä tuttavani Suomen-tuliaisina Juha Hernesniemen muistelmakirjan ja aloin heti kiinnostuneena lukea sitä. Olen hidas lukija enkä ollut vielä päässyt kirjan loppuun, kun tieto Hernesniemen kuolemasta levisi netissä.
Sain alkukesästä tuttavani Suomen-tuliaisina Juha Hernesniemen muistelmakirjan ja aloin heti kiinnostuneena lukea sitä. Olen hidas lukija enkä ollut vielä päässyt kirjan loppuun, kun tieto Hernesniemen kuolemasta levisi netissä.
Kävin eilen Unkarin naapurikylän Jánossomorjan kukkakaupassa ostamassa pelakuita Wienin parvekkeelle, on aika istuttaa ne. Mieleeni jäi kuva kassanjonossa edessäni seisovasta miehestä, enkä saa kuvaa pyyhittyä ajatuksistani.
Kävin eilen Unkarin naapurikylän Jánossomorjan kukkakaupassa ostamassa pelakuita Wienin parvekkeelle, on aika istuttaa ne. Mieleeni jäi kuva kassanjonossa edessäni seisovasta miehestä, enkä saa kuvaa pyyhittyä ajatuksistani.
Wienin evankelis-luterilainen kirkko kampanjoi tänä talvena tarjoamalla “lämpimän sunnuntai-iltapäivän“ niille, jotka joutuvat miettimään, syövätkö vatsansa täyteen vai käyttävätkö mieluummin vähät rahansa asunnon lämmittämiseen. Lämmittelemään ja seurustelemaan voivat tulla kaikki, jotka ovat yksinäisiä ja kaipaavat juttuseuraa; kutsu on avoin, kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita.
Wienin evankelis-luterilainen kirkko kampanjoi tänä talvena tarjoamalla “lämpimän sunnuntai-iltapäivän“ niille, jotka joutuvat miettimään, syövätkö vatsansa täyteen vai käyttävätkö mieluummin vähät rahansa asunnon lämmittämiseen. Lämmittelemään ja seurustelemaan voivat tulla kaikki, jotka ovat yksinäisiä ja kaipaavat juttuseuraa; kutsu on avoin, kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita.
Suomalaisissa joulumyyjäisissä on perinteisesti aina myös arpajaiset ja pitkä lista arpajaisvoittoja, joita firmat lahjoittavat Suomalaiselle kouluyhdistykselle, myyjäisten pääjärjestäjälle. Päävoitto on Finnairin meno-paluulippu Helsinkiin. Arvonta suoritetaan myyjäisten loppupuolella.
Suomalaisissa joulumyyjäisissä on perinteisesti aina myös arpajaiset ja pitkä lista arpajaisvoittoja, joita firmat lahjoittavat Suomalaiselle kouluyhdistykselle, myyjäisten pääjärjestäjälle. Päävoitto on Finnairin meno-paluulippu Helsinkiin. Arvonta suoritetaan myyjäisten loppupuolella.
Wienin paikallisseurakunnassani pidettiin tänään solidaarisuusjumalanpalvelus ja muistettiin Iranin kansan taistelua ihmisoikeuksien puolesta; naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, ei niitä voi erottaa omaksi kategoriakseen, muistutti pastorimme seurakuntaa. Saarnan yhteydessä kolme seurakunnan iranilaista jäsentä kertoi oman näkemyksensä nykytilanteesta kotimaassaan ja alttarin viereen viritetyltä skreeniltä näimme lukemattomien mielenosoituksissa ammuttujen, etupäässä nuorten, kuvia.
Wienin paikallisseurakunnassani pidettiin tänään solidaarisuusjumalanpalvelus ja muistettiin Iranin kansan taistelua ihmisoikeuksien puolesta; naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, ei niitä voi erottaa omaksi kategoriakseen, muistutti pastorimme seurakuntaa. Saarnan yhteydessä kolme seurakunnan iranilaista jäsentä kertoi oman näkemyksensä nykytilanteesta kotimaassaan ja alttarin viereen viritetyltä skreeniltä näimme lukemattomien mielenosoituksissa ammuttujen, etupäässä nuorten, kuvia.
Puolitoista vuotta sitten kuollut Kirsti-tätini oli 11-päisen sisaruskatraan nuorin, ja tänä kesänä, kun testamentti oli lopulta hyväksytty, tyhjensimme hänen asuntoaan. Ei tätini mikään tavaroitten keräilijä ollut, maalaistalossa hankalien matkojen takana lapsuutensa elänyt ihminen. Mutta pitkän elämän aikana ihmiselle kertyy tavaraa, ja vaikka täti kenties oli aikonut eläkevuosinaan niitä järjestellä ja karsia, niin siihen eivät hänen voimansa enää riittäneet. Omia lapsia hänellä ei ollut, ja niin jouduimme me sisarusten lapset remmiin. Helppo tehtävä se ei ollut, sen tietää jokainen vanhempiensa tai jonkun muun jäämistöä selvitellyt ihminen.
Puolitoista vuotta sitten kuollut Kirsti-tätini oli 11-päisen sisaruskatraan nuorin, ja tänä kesänä, kun testamentti oli lopulta hyväksytty, tyhjensimme hänen asuntoaan. Ei tätini mikään tavaroitten keräilijä ollut, maalaistalossa hankalien matkojen takana lapsuutensa elänyt ihminen. Mutta pitkän elämän aikana ihmiselle kertyy tavaraa, ja vaikka täti kenties oli aikonut eläkevuosinaan niitä järjestellä ja karsia, niin siihen eivät hänen voimansa enää riittäneet. Omia lapsia hänellä ei ollut, ja niin jouduimme me sisarusten lapset remmiin. Helppo tehtävä se ei ollut, sen tietää jokainen vanhempiensa tai jonkun muun jäämistöä selvitellyt ihminen.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste