Sirkku Somero
Sirkku Somero
Kolumni
Ihan kuin olisin piipittänyt tästä ennenkin: koko yhteiskunnan vauvasta vaariin läpäisevä digiyhteiskunta kaikkine lieveilmiöineen on toisinaan sietokykyni rajoilla.
Kun viimeksi viitisen vuotta sitten kirjoitin aiheesta Ruovesi-lehden palstoilla, siitä syntyi myrsky vesilasissa. Laineet löivät niin korkealla, että olisi luullut minun olevan isompikin päättäjä antamassa asiantuntematonta lausuntoa, eikä paikallislehden kolumnisti.
Asia tuli mieleeni, kun Suomen itsenäisyyden juhlarahasto eli Sitra, poliittisesti ja taloudellisesti riippumaton tulevaisuuden ennakoija, herätteli vuoden vaihtuessa avaamaan silmiään heikoille signaaleille.
Heikot signaalit tarkoittavat tapahtumia tai ilmiöitä, jotka ovat vasta haparoivia aavistuksia uudesta kehityksestä. Ne saattavat tuntua ensi alkuun yllättäviltä, jopa pöyristyttäviltä, mutta ovat kuitenkin mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja, ja voivat olla tulevaisuudessa merkittäviä.
Sitran mukaan muutoksen ensioireiden havainnointi on tärkeää, jotta osaisimme kuvitella erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja toimia toivotun tulevaisuuden eteen.
Tässä se nyt on: väsyminen digiloikkiin on se kirosana, jota ei saa lausua, ja samalla heikko signaali, joka saattaa sinusta tuntua pöyristyttävältä, mutta on minusta mahdollista tulevaisuudessa.
Digitalisoituminen jyrää niin vahvasti, että odotan sille julkisesti hyväksyttyä vastareaktiota jossakin vaiheessa.
Työterveyslaitoksen tuore selvitys tosin väittää, että varsinainen työelämän digiloikka on vielä ottamatta. Työntekijät suhtautuvat sen tuomiin muutoksiin osin toiveikkaasti, mutta myös peläten.
Olisiko yhtenä vastauksena jonkinmoinen luomukoulu? Sanalla tarkoitetaan yleensä sitä, että oppilaitoksen ruokapöydässä on lähellä ja puhtaasti tuotettua ruokaa.
Haluan kuitenkin ymmärtää käsitteen sisällön muutenkin luonnonmukaisuutta tavoittelevana toimintana: kännyköillä on porttikielto oppitunneille, lähiympäristön luontoa tutkitaan hartaudella, kiireellä suorittaminen julistetaan pannaan, tietotekniikka toimii renkinä, muttei isäntänä.
Kuulenko muita heikkoja signaaleja?
Olen ainakin kuulevinani. Proteiinia tihkuvat lounaat, riisit ja makaronit vaietkoot, sillä taikapeilistäni näen perunan, tuon joiltakin ruokapöydiltä pannaan julistetun perusruuan.
Siellä on myös mummuuni eli vapaaehtoisesti yhdessä asuvien aikuisten kokoonpano, jonka avulla arjen rutiinit helpottuvat ja yksinäisyys voitetaan.
Nyt taikapeilini samentuu, mutta viimeisenä siellä vilahtaa työhuone suljettavine ovineen. Avokonttorin ylistys ja työntekijöiden hyppyyttäminen vapaata pöydänkulmaa tavoitellen vaimenee vähitellen kokonaan.
Taikapeilistäni
näen perunan,
tuon joiltakin
ruokapöydiltä
pannaan julistetun
perusruuan.
"Rusina poiki tänään. Se sai kauniin mustan lehmävasikan. Sen nimeksi annettiin Hopo. Sain tänään nimipäiväkortin Kultapossukerhosta. Luin aamulla Pienen eläinlääkärin loppuun. Aloitin lukemaan Helena tarttuu asiaan."
"Rusina poiki tänään. Se sai kauniin mustan lehmävasikan. Sen nimeksi annettiin Hopo. Sain tänään nimipäiväkortin Kultapossukerhosta. Luin aamulla Pienen eläinlääkärin loppuun. Aloitin lukemaan Helena tarttuu asiaan."
Vaikea sitä on nykymaailmassa kuvitella: kuukauden matka junalla ympäri Eurooppaa ilman internetiä, kännykkää, luottokorttia ja euroja.
Vaikea sitä on nykymaailmassa kuvitella: kuukauden matka junalla ympäri Eurooppaa ilman internetiä, kännykkää, luottokorttia ja euroja.
Muistelu on oma taiteenlajinsa, jota saa alkaa harrastaa viimeistään silloin, kun tulee täysi-ikäiseksi. Harrastus kehittyy huippuunsa keski-iän myötä, jolloin on perspektiiviä perustella mitä tahansa kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Muistelu on oma taiteenlajinsa, jota saa alkaa harrastaa viimeistään silloin, kun tulee täysi-ikäiseksi. Harrastus kehittyy huippuunsa keski-iän myötä, jolloin on perspektiiviä perustella mitä tahansa kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Pidän tavallisista sanoista, kuten leipä, sauna ja äiti. Ne tuovat mieleeni herkullisia tuoksuja ja ihania muistoja.
Pidän tavallisista sanoista, kuten leipä, sauna ja äiti. Ne tuovat mieleeni herkullisia tuoksuja ja ihania muistoja.
Urheiluintoilijan kuumankostea päiväuni sen kun venyy. Jalkapallon MM-kisojen laineiden tasaannuttua vuorossa ovat Tokion olympialaisten kisa-areenat, joille astuvat vuoron perään kesälajien valiot.
Urheiluintoilijan kuumankostea päiväuni sen kun venyy. Jalkapallon MM-kisojen laineiden tasaannuttua vuorossa ovat Tokion olympialaisten kisa-areenat, joille astuvat vuoron perään kesälajien valiot.
Korona on tuntunut tyhmältä. Kun pitää olla kotona. Näin tiivistää kolmasluokkalainen koululainen pandemiavuoden ajatuksiaan.
Korona on tuntunut tyhmältä. Kun pitää olla kotona. Näin tiivistää kolmasluokkalainen koululainen pandemiavuoden ajatuksiaan.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste