Hyvä kun pysyin perässä. Ajoin yli kahdeksankymppisen isäni perässä kohti Visupuistoa polkupyörällä. Lokakuun viimeinen päivä. Vähäiset lumet hävinneet. Plussan puolella pari astetta.
– Kun komennettiin, tuumii talkooporukka kysymykseeni, mikä on saanut talkoisiin lähtemään. Siinä meille milleniaaleille ja muille taas mietittävää.
Toista vuotta on Visuveden kyläyhdistys näyttänyt voimiaan painija Eino Leinon Visupuiston parissa. Suunnittelijaa, arkkitehtiä ja konemiehiä ja vähän ihan lapiomiehiäkin palkattu matkan varrella puiston töihin, mutta suurin osa töistä on kuitenkin syntynyt kuluvan vuoden kesällä talkootyönä.
450 talkootyötuntia on paiskittu, haravan, lapion ja vasaran varressa. Puistoon on syntynyt istutuksia, polkuja, kahluuallas, Pirkkoliisa Tikan työryhmän suunnittelema esiintymislava ja kuusen valot puhumattakaan lukuisista pienemmistä puuhista.
Ihan aluksi Väinölän Pekka päästettiin raivauspuuhiin ja puun kaatoon. Oman historiansa puistoon tuovat tukkien uittopuomit, jotka nyt eläkepäivinään reunustavat polkuja.
Perille päästyämme esiintymislavan tienoilla jo häärivät Mauno Lassila, Raimo Arhonen, Erkki Kangaspusu ja Uolevi Tiensivu. Vakiporukka. Päivän ohjelmassa on koota penkit talvisuojaan ja siistiä puisto talvikuntoon. Hyvässä järjestyksessä kaikki laudan pätkät, naulalaatikot, penkit ja haravat löytävät paikkansa.
Ei tullut Raimon ruuviväänninkään turhaan mukaan vaan sähkökaapin teline saatiin tolppaan ja lavan viimeiset ruuvit ruuvattua.
Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Arto Kovasin ja rahastonhoitaja Liisa Hirsmäki siistivät paikkoja keräten roskia ja haravoiden. Kumpikin kokee kesällä olleensa huolehtimassa, että paikalla on kaikkea tarvittavaa. Liisa sanoo laitelleensa myös talkooruokia tarvittaessa.
Arton paperipino on milloin kainalossa, milloin kahluualtaan reunalla pienessä tihkusateessa. Tarkat on kirjanpidot Poko ry:n Ely-avustusta varten talkootunneista ja montako henkeä on kökässä ollut mukana. Kökkä eli talkoot pohjalaisittain. Kesällä pohjalainen valokuidun kaivajakin oli autellut kaivuutöissä.
Pirkanmaan korkein jouluvalaistu kuusi, arvelevat.
Anna Häyrynen
Siinä he kaikki seisovat ja osoittelivat Pirkanmaan korkeinta jouluvalaistua kuusta. Jouni Nestekin saa välillä puhelimen korvalta ja tiirailee rivissä puun oksille.
– Ne on kaikki ketjussa. Miten voi olla, että osa ei pala, kummasteltiin. Syytä etsittiin kuusen oksilta. Yksi pistoke roikkui ilmassa. Ei muuta kuin tikkaat puuta vasten ja puuhun.
– Pitäisikö pitää tikkaista kiinni, mietin ääneen, mutta minua lohdutettiin, että Mauno on koko ikänsä tehnyt tätä. Tällä kertaa oli piuhan päät liian kaukana puiden oksilla. Soitettiin Pekkasen nostinta paikalle. Tulee kun lehtipuhallustyöt helpottavat.
Ryhmäkuvan jälkeen pistää sähkömies päänsä lavan takaovesta ja näyttää laatikkoa, jolle pitäisi sadesuoja tehdä. Taas ovat talkoomiehet puuhissa.
– Eiköhän me lähdetä kotio, kuuluu lopulta lavan reunalta visuvesiläisittäin. Vielä muistutetaan lähtijöitä tulevasta talkooporukan kahvittelusta.
– Erittäin kiva urakkaporukka, summailee Markku Ylistalo, kun tehdään lähtöä.
Visuveden Sahan vauhtipyörä odottaa vielä ensi kesää. Se pääsee maamerkiksi puiston kulmaan. Tulevana kesänä talkoillaan vielä puistoon Visuveden alakoululaisten suunnittelema lasten maja. Yhteisistä ideoinneista tämä kaikki lähti liikkeelle. Vielä on yhdessä tekemisessä voimaa.
Mistä alkaa kesä? Siitäkö että hiirenkorvat puissa eivät ole enää hiirenkorvia vaan isoja läpysköitä täynnä lehtivihreää, niin että silmiä häikäisee ja väri tuntuu korvien takana kohinana, kun veri lähtee virtaamaan. Vai ehkä siitä, kun hyttyset purjehtivat auttamaan kasvimaan perustamisessa?
Mistä alkaa kesä? Siitäkö että hiirenkorvat puissa eivät ole enää hiirenkorvia vaan isoja läpysköitä täynnä lehtivihreää, niin että silmiä häikäisee ja väri tuntuu korvien takana kohinana, kun veri lähtee virtaamaan. Vai ehkä siitä, kun hyttyset purjehtivat auttamaan kasvimaan perustamisessa?
Lähdin selvittämään patalaiska-sanan alkuperää. Kielikello puntaroi, mikä mahtaa olla pata-sanan alkuperä ja merkitys tässä yhteydessä, mutta ei keksi varsinaista selitystä sille. Sen todetaan olevan negatiivissävytteinen vahvike sanalle laiska. Toki Kielikello on myös sitä mieltä, että pata ei voi tarkoittaa muutakaan kuin keittämiseen tarkoitettua astiaa.
Lähdin selvittämään patalaiska-sanan alkuperää. Kielikello puntaroi, mikä mahtaa olla pata-sanan alkuperä ja merkitys tässä yhteydessä, mutta ei keksi varsinaista selitystä sille. Sen todetaan olevan negatiivissävytteinen vahvike sanalle laiska. Toki Kielikello on myös sitä mieltä, että pata ei voi tarkoittaa muutakaan kuin keittämiseen tarkoitettua astiaa.
Mahtava homma, hohtava mamma! 12 vuoden asumisen jälkeen opin lopulta oikean näppäinyhdistelmän, jolla saa alipaineineen talon sisälle, jotta tulipesä syttyy paremmin. Eihän siinä tuuletettukaan kuin viikko putkeen joka aamu.
Mahtava homma, hohtava mamma! 12 vuoden asumisen jälkeen opin lopulta oikean näppäinyhdistelmän, jolla saa alipaineineen talon sisälle, jotta tulipesä syttyy paremmin. Eihän siinä tuuletettukaan kuin viikko putkeen joka aamu.
Meillä kotona tähän keskusteluun on tullut se lisä, että raivaaminen on tehtävä, koska siivooja tulee. Me kotiväki hoidamme raivaamisen ja siivooja imuroi ja pesee sekä raivaamisesta huolimatta poimii kärsivällisesti käsittämättömän määrän parittomia sukkia, legoja ja muuta sälää lattioilta.
Meillä kotona tähän keskusteluun on tullut se lisä, että raivaaminen on tehtävä, koska siivooja tulee. Me kotiväki hoidamme raivaamisen ja siivooja imuroi ja pesee sekä raivaamisesta huolimatta poimii kärsivällisesti käsittämättömän määrän parittomia sukkia, legoja ja muuta sälää lattioilta.
Teen ainakin hetkellisesti onnistuneen, aamupalan mittaisen intervention lasten pelisuunnitelmiin ja katan aamupalan heille ja tarjoilen sen Peltsin toinen luonto -sarjan kera. Kun aamupalasta on enää murusia, kaksi porkkanaa ja Peltsi jäljellä, jään itse oman teemukini kanssa töllöttämään Haltin huiputusta.
Teen ainakin hetkellisesti onnistuneen, aamupalan mittaisen intervention lasten pelisuunnitelmiin ja katan aamupalan heille ja tarjoilen sen Peltsin toinen luonto -sarjan kera. Kun aamupalasta on enää murusia, kaksi porkkanaa ja Peltsi jäljellä, jään itse oman teemukini kanssa töllöttämään Haltin huiputusta.
Syyskuun lopulla oli Kodin ja koulun -päivä. Kyläkoulun vanhemmat oli kutsuttu perinteisiin talkoisiin tekemään yhdessä koulun pihasta viihtyisämpää.
Syyskuun lopulla oli Kodin ja koulun -päivä. Kyläkoulun vanhemmat oli kutsuttu perinteisiin talkoisiin tekemään yhdessä koulun pihasta viihtyisämpää.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste