Heikki Itänen.
Heikki Itänen.
Kolumni
Pienenä lapsena joulu oli erityisen ihanaa aikaa. Kaikki se valmistelu ja odotus kalentereineen oli niin jännittävää, että vatsanpohjasta oikein nipisteli.
Koskaan ei tarvinnut miettiä, mikä on totta ja mikä satua, kun kaikki muutkin sen ikäiset uskoivat oikeasti joulupukkiin.
Vaikeammat ajat alkoivat vasta sitten, kun leikkeihin alkoi tulla mukaan niin sanottuja isompia lapsia, jotka nauroivat heti pilkaten, ettei joulupukkia ole olemassakaan.
Kaikkien ajallisten ongelmien ja välimatkojen tuomien mahdottomuuksien jälkeen he tiesivät vielä siitäkin, että aina kun pukin piti olla tulossa, niin isä jostain syystä meni juuri siihen aikaan käymään ulkona.
Ja kuinkas kävikään? Pukki sattui tulemaan juuri sillä välin, ja heti hänen lähtönsä jälkeen isä taas ilmestyi takaisin hämmästyneenä, kun ei nähnyt pukkia lainkaan.
Ei epäilystäkään. Isähän se pukki oli ollut valepuvussa.
Näin me päättelimme vuotta vanhemman siskoni Mirvan kanssa yksimielisesti.
Isommat lapset olivat tuon elämää mullistaneen asian meille kertoneet ja totta kai olivat oikeassa, kun he muutenkin kaikki tärkeät maailman asiat niin hyvin tiesivät.
Sinä jouluna meille kerkisi se ihan oikea joulupukki.
Joulun odotus ei enää ollutkaan ihan niin jännittävää. Mukavaa se tietysti silti oli.
Jouluaattokin meni aivan normaaliin tyyliin. Koristeltiin kuusi. Käytiin aikaisin saunassa, syötiin, siivottiin paikat ja alettiin odottamaan sitä pukin tuloa.
Me vilkuilimme siskon kanssa, että koskahan se isä lähtee taas ”niille asioilleen”. Mutta ei hän lähtenyt. Suurin piirtein samaan aikaan kuin ennenkin alkoi ulko-ovelta kuulua kolistelua ja kilinää, ja hetken päästä sisään kömpi ison lahjasäkin kanssa lievästi ylipainoinen, punanuttuinen, valkopartainen ukko, joka huohotti raskaasti ja keppiinsä nojaten valitteli matkan rasituksia.
Kaikki oli aivan kuin ennenkin. Me istuimme ison siskon kanssa sohvalla laulamassa ääni väristen ”Joulupuu on rakennettu”, mutta sillä kertaa teimme sen hyvin hämmästyneinä, sillä isä istui meidän välissä.
Ihmetyksellä ei ollut rajaa, mutta lahjojen ansiosta ajatukset siirtyivät niihin ja vasta illalla, kun piti nukkumaan mennä, niin asia palasi mieleen, eikä uni meinannut tulla.
Kuka nyt olikaan oikeassa? Voivatko isommat lapset olla sittenkin jossain asiassa väärässä? Oliko pukki kuitenkin olemassa? Tähän täytyi olla joku järkevä selitys. Olimme kuulleet sellaisista kodeista, joissa pukki ei käynyt ollenkaan.
Tontut olivat vaan jättäneet kuulemma lahjasäkin ulko-oven taakse.
Ehkä meidänkin talon kohdalla pukilla oli ollut joskus niin kiire, että isä oli joutunut avustamaan häntä, mutta sinä jouluna meille kerkisi se ihan oikea joulupukki.
Tuo selitys tuntui niin hyvältä, että sen turvin säilyi lapsen uskomme vielä yhden talven yli. Se oli meidän mielestä ihan oikea joulun ihme.
Ainakin me siskon kanssa ihmeteltiin sitä vielä monta päivää sen jälkeenkin.
20 vuotta sitten oli vielä itsestään selvää, että Suomi sijoittuu aina kärkipäähän kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa, jossa vertaillaan tietyn ikäisten opiskelijoiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa.
20 vuotta sitten oli vielä itsestään selvää, että Suomi sijoittuu aina kärkipäähän kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa, jossa vertaillaan tietyn ikäisten opiskelijoiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa.
On lokakuu ja jokainen arvaa mistä tuo nimi johtuu. Kurakelien kautta kohti talvea. Kaikkien muidenkin kuukausien nimet ovat hyvin ymmärrettäviä, koska ne ovat ihan omaa kielellistä tuotantoa. Ainoastaan tammikuu saattaa vaatia hieman tulkintaa.
On lokakuu ja jokainen arvaa mistä tuo nimi johtuu. Kurakelien kautta kohti talvea. Kaikkien muidenkin kuukausien nimet ovat hyvin ymmärrettäviä, koska ne ovat ihan omaa kielellistä tuotantoa. Ainoastaan tammikuu saattaa vaatia hieman tulkintaa.
Sanotaan, että jos ihmisellä ei ole omaisuutta, eivätkä rahat riitä kunnolla edes joka päiväiseen elämään, niin hän nukkuu yönsä huonosti.
Sanotaan, että jos ihmisellä ei ole omaisuutta, eivätkä rahat riitä kunnolla edes joka päiväiseen elämään, niin hän nukkuu yönsä huonosti.
On olemassa kolme hyvin tärkeää asiaa, jotka pienen lapsen pitää mahdollisimman nopeasti oppia päästäkseen normaalin kehityskaaren mukaisesti kasvavien lajitoveriensa joukkoon. Pitää oppia kävelemään ja puhumaan, eikä se ole tärkeää kumman oppii ensin, sillä vanhemmat löytävät siitä kuitenkin hyvää keskustelun aihetta tuttujen ja sukulaisten kanssa vielä seuraavat kymmenen vuotta.
On olemassa kolme hyvin tärkeää asiaa, jotka pienen lapsen pitää mahdollisimman nopeasti oppia päästäkseen normaalin kehityskaaren mukaisesti kasvavien lajitoveriensa joukkoon. Pitää oppia kävelemään ja puhumaan, eikä se ole tärkeää kumman oppii ensin, sillä vanhemmat löytävät siitä kuitenkin hyvää keskustelun aihetta tuttujen ja sukulaisten kanssa vielä seuraavat kymmenen vuotta.
Helppoa kuin heinänteko. Sen lauseen ovat todennäköisesti kaikki meistä joskus kuulleet. En oikein tiedä, mistä sanonta tulee ja miksi sitä helppona pidettiin, sillä raskasta se mielestäni aina oli. Mutta kieltämättä sen verran mukavaa kyllä, kun isolla porukalla yhdessä tehtiin ja kaikki ikäpolvet saivat olla mukana, niin raskaskin työtaakka saattoi lopulta tuntua jälkeenpäin helpolta.
Helppoa kuin heinänteko. Sen lauseen ovat todennäköisesti kaikki meistä joskus kuulleet. En oikein tiedä, mistä sanonta tulee ja miksi sitä helppona pidettiin, sillä raskasta se mielestäni aina oli. Mutta kieltämättä sen verran mukavaa kyllä, kun isolla porukalla yhdessä tehtiin ja kaikki ikäpolvet saivat olla mukana, niin raskaskin työtaakka saattoi lopulta tuntua jälkeenpäin helpolta.
On tunnettua ja yleisesti hyväksyttyäkin, että valon ja lämmön lisääntyessä ihminen saattaa menettää osan hillitystä käyttäytymiskontrollistaan ja voi jopa tunteiden myllerryksessä hetkellisesti oikein villiintyä. Syynä on tietysti Suomen kesä.
On tunnettua ja yleisesti hyväksyttyäkin, että valon ja lämmön lisääntyessä ihminen saattaa menettää osan hillitystä käyttäytymiskontrollistaan ja voi jopa tunteiden myllerryksessä hetkellisesti oikein villiintyä. Syynä on tietysti Suomen kesä.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste