Vielä kymmenen vuotta sitten oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että kun joku kirosi vaikkapa tv-ohjelmassa, sanan päälle pantiin piippaus. Tänään piipitys on enemmän poikkeus kuin sääntö.
Katselin tuossa jakson nelostelevision Selviytyjiä. Kilpailijat seisoivat toppien päissä, ja jalkojen alta putosi vähitellen osa tukea pois, kunnes jouduttiin yrittämään jatkoa vain toisen jalan varassa.
Lähes aina kun joku putosi, kuului veellä alkavan sukupuolielimen nimi. Ansiokkaan kovalla äänellä kiljaisten. Se tuli usein olipa sitten kyseessä rokkari tai ”kaunotar”. Veestä on tullut kieleemme uusi sidesana. Oikeastaan se kertoo sanojansa puheessa melkein mistä vain. Se voi olla tehokeino jonkin asian kehumiseksi: – Se oli kuule veen hyvä! Tai sitten se voi olla toisin päin: – Veen huono.
Sitten tulee meteorologi: – Nyt tulee tosi veemäistä keliä muutaman päivän ajan, mutta ei se haittaa, onhan meillä vee sateenvarjo.
Oikein hätkähdin, kun tässä eräänä ehtoona tunnetun showmiehen vieraana oli vielä tunnetumpi, ihan aikuinen – ehkä viisikymppinen – näyttelijätär. Hän suorastaan nautti saadessaan ilmaista itseään sukupuolielimillä ja miehen ja naisen kanssakäymisellä sen pahimmalla nimellä.
Mikä pahinta: tämä tapahtuu häpeilemättä parhaaseen katseluaikaan, jolloin varsin monet lapset ovat ruudun ääressä. Kun ohjelmassa on tykitetty veetä oikein olan takaa, opettaja menee sitten seuraavana aamuna kouluun, ja sanoo:
– So so, ei tuolla tavalla saa sanoa. Siinäpä sitä on nuorelle, juuri ”coolisti” puhumaan oppineella nuorisolla nauramista. Kaiken maailman kalkkikset tulevat tänne lässyttämään.
Aikanaan mielestäni Pitääkö olla huolissaan oli eräs tv: n parhaista ohjelmista. Puhuttiin hauskoja ilman rasvaista säestystä. Sitten, vähitellen, liekö riippunut ohjaajasta, alkoi tulla jos jonkinlaista kiroilua peliin. Nykyisin veet ovat sielläkin jokakertaisia.
Olemmeko menossa siihen, että uutisissa luetaan sähkeitä perin pohjin kansanomaisesti: – Kuntavaalit on jouduttu siirtämään vee kesäkuulle. Saa nähdä kuinka veen huono prosentti tällä kertaa saadaan.
Sitten tulee meteorologi: – Nyt tulee tosi veemäistä keliä muutaman päivän ajan, mutta ei se haittaa, onhan meillä vee sateenvarjo.
Olen urani aikana kuullut yhden kiroilun mestarin.
Kiroileminen on taitolaji. Olen urani aikana kuullut yhden kiroilun mestarin. Hän oli Veikko Sinisalo. Se kiroileminen oli sentään jotakin. Eikä sitä kuultu joka välissä. Vain silloin kun se oli tehdyn taiteen tehostajana paikallaan.
Meidän aikuisten on turha puhua vanhemmuudesta ja kasvatuksesta mitään niin kauan kun itse annamme sellaisen esimerkin kuin nyt teemme. Katsokaapa tv-ohjelmia sillä silmällä. Voisi olla aika antaa veesti palautetta näille kanaville.
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste