Juhani Vahtokari
Juhani Vahtokari
Kolumni
Nykypäivän yhteiskuntasuunnittelun tavoitteena on ihmisten sijoittaminen mehiläisten tapaan tiiviisiin yhdyskuntiin. Aikakauden sana on täydennysrakentaminen: jos vielä talon ja pihasaunan välissä sattuu olemaan tilaa, siihen on rakennettava.
Eräs Pirkanmaan kaupunki hätisti niitä asukkaitaan, joiden tontti oli vähintään 2000 neliömetriä, jakamaan sen mitä pikimmin, jotta kaupunkirakenteesta saataisiin tiiviimpi.
Kun Pirkanmaan keskuskaupunki Tampere on jo muutaman vuoden rakentanut raitiotietä, kunnat naapureissa suunnittelevat jo uusia kerrostaloslummeja mahdollisesti myöhemmin rakennettavien raitiokiskojen lonkeroiden suuntiin. Vanhasta kulttuurimaisemasta ei ole kovin paljon väliä, pääasia on, että ”kehitys kehittyy”.
Tiiviistä rakentamisesta on saatu 2000-luvulla kokemuksia. Yhä useampi uudisasunto on pieni yksiö, yhä useammassa valmistuvassa kerrostalossa niitä on yhä enemmän. Kalleimmat Tampereella ennakkomyynnissä olevat yksiöt maksavat yli 300 000! Ne valmistuvat vuonna 2021.
Mitä asukas saa tuolla käsittämättömällä hinnalla? Hänen maisemansa ikkunasta katsoessaan on pahimmillaan naapurin parveke tai seinä. Nähdäkseen pilkahduksenkaan vihreätä – tai ylipäätään luontoa – hänen on mentävä kerrokset alas asfalttipihalle, selviydyttävä hengissä ruuhkan läpi ja ponnisteltava jonnekin kauas kivetyksen ja kohinan keskeltä.
Ruovedellä näytti yhden sivuston mukaan olevan myynnissä kolmen huoneen ja keittiön kerrostalo-osake keskeisellä paikalla. Hinta oli 34 000 euroa, kymmenesosa siitä, mitä ostaja X maksaa ennakkomyynnissä olevasta yksiöstä Tampereella. Kun ruovesiläinen osakkeenomistaja lähtee ulos, hän näkee laajat peltoaukeat, Näsijärvi lainehtii aivan lähellä, verenpaine laskee, kroppa rentoutuu ja sielu lepää.
Mitä tamperelainen hyötyy öky-yksiönsä sijainnista? Yliopisto on toki lähellä. Samoin runsaasti ostosmahdollisuuksia, kapakoita, yökerhoja, taksitolppia ja riitoja nakkikioskeilla. Liikenne kohisee yötä päivää. Niin, ja pääseehän hän teatteriin. Tosin läheskään kaikki tamperelaiset eivät käy teatterissa koskaan.
Entä ruovesiläinen? Yliopistoa ei ole. Ei Harakkalassa, ei Visuvedellä. Kapakoita on niukalti, kerhot ovat päiväkerhoja. Mutta palvelut ovat ulottuvilla, niin taksi, apteekki, kaupat kuin muutkin. Kulttuuria on takuulla riittävästi, ja sitä upeata luontoa, jota me kaikki kaipaamme. Teatteriin, ja melkein mihin vain pääsee Mannisen bussilla.
Milloin kettutytöt alkavat osoittaa mieltään epäinhimillisissä ihmiskennoissa säilytettävien asukkaiden olojen parantamiseksi? Saa nähdä.
Näsijärvi lainehtii aivan lähellä...
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste