Kolumni
Kuluvan vuoden metsästyskausi on päässyt vauhtiin. Sepelkyyhkyn metsästys alkoi 10. elokuuta, vesilintujen, kanadanmajavan ja karhun 20. päivä. Metsäjänistä ja rusakkoa saa jahdata syyskuun alusta lähtien, metsäkanalintuja 10. syyskuuta, ja hirvimiehet aloittelevat lokakuun puolivälissä. Ilahduttavaa on, että kolmiolaskennoissa kanalintukanta useimmissa tapauksissa on elpynyt. Järkevää on metsästysseurojen puitteissa kuitenkin saaliin kiintiöittäminen.
Metsästyksen yhteydessä puhutaan yleisesti saaliin määrästä, onnistuneista jahdeista – taka-alalle tahtoo jäädä metsästäjän ja aseen yhteispeli. Suomeksi sanottuna harjoittelu ja aseen omaksuminen ”käden jatkeeksi”.
Olin 15-vuotias, kun sain metsästyskortin ja ensimmäisen aseeni. Se oli venäläinen 16-kaliberinen, yksipiippuinen Baikal vuosimallia 1954. Sillä metsästin vuodet 1968–2005. Ase oli liipasinkaaresta taittuva, ilman ejektoria, ja varmistinnappi oli etusormella painettava, sekin liipasinkaarella. Tämän aseen kanssa tulin niin tutuksi, että metsästyskaverini vertasivat ampumistani kaksipiippuisella ampumiseen!
Kerran sain lainata isoveljeni kaksipiippuista Valmet-haulikkoa. Niinhän siinä kävi, että kun metso lensi pääni yli, hamuilin Baikalin varmistinta etusormella, kun tässä aseessa varmistin on tukin päällä peukalolla siirrettävä. Siinä meni metso, enkä sen jälkeen Valmetia lainaillut.
2000-luvun alussa ostin metsästyskaveriltani Tikka-yhdistelmäaseen. Siinä on tuplahaulipiiput ja toisena luoti-haulipiippu. Tätä asetta opin käyttämään sekä haulikkona että luodikkona tyydyttävästi. Aluksi tyrin lentoon lähteviä lintuja, kun vanhaan tapaan hain varmistinta väärästä paikasta.
Poikani alkoi metsästää muutama vuosi sitten ja omi yhdistelmäaseeni. Palasin Baikaliin.
Taas oli opettelu varmistimen paikasta ja aseen taittamisesta.
Puolitoista vuotta sitten sain ostaa metsästyskaverini tutulta Remingtonin puoliautomaattisen pumppuhaulikon. Tässä varmistinnappi on liipasinkaarella kuten Baikalissakin. Ase on 12-kaliberinen, ja siihen saa ladata kolme patruunaa kerralla. Iso ero aikaisempiin aseisiin on latausmenetelmä ammuttaessa. Etutukissa on liikkuva osa, pumppu, jota taaksepäin vedettäessä vanha hylsy poistuu ja takaisin työnnettäessä uusi patruuna menee piippuun. Kätevää. Jenkkilässä asetta käytetään erityisesti vesilintujahdissa.
Minulla on nuori koira, grand basset griffon vendeen, jota viime syksynä aloin opettaa jäniksen ajoon. Aika nopeasti sainkin sille ekan kaadon ja innostuin valtavasti. Olin jokunen päivä myöhemmin metsällä, kun koira sai hienon ajon. Jänis laukkasi metsätien pohjaa suoraan kohti, ammuin. Liian kauas, ei kaatunut. Jänis jatkoi laukkaa minua kohti, sähläsin Remingtonilla yrittäen saada uuden patruunan pesään, ja jänishän loikki korviaan vilkutellen puskiin. Kyllä kiroilin asetta kokemattomuuteni vuoksi. Kaato olisi ollut koiralleni loistava opetus onnistumisesta.
Seuraavalla viikolla hankin savikiekon heittimen, ja aloin opetella mies ja ase -yhteispeliä tosi intensiivisesti.
Metsästäjät, ennen uuden aseen kanssa metsälle menoa, harjoitelkaa riittävästi. Tätä voisi korostaa metsästysseurojen toiminnassa.
Taka-alalle tahtoo jäädä metsästäjän ja aseen yhteispeli.
Olen bunkkeroitunut huvilalleni Kekkoseen. Minulla ei saa käydä ketään, enkä itsekään käy missään. Kaiken lisäksi ainoa seuralaiseni, koirani, kuoli liikenneonnettomuudessa talvella.
Olen bunkkeroitunut huvilalleni Kekkoseen. Minulla ei saa käydä ketään, enkä itsekään käy missään. Kaiken lisäksi ainoa seuralaiseni, koirani, kuoli liikenneonnettomuudessa talvella.
Loppiaiselta ”ei ole tietoa juhlapäivist, on vaan arkiviikkoi (Lapinjärvi), alakaa ehejät viikot, karvakengät, reikäleivät ja kalikkareet (Alavus)”. Joulun jälkeisellä pyhättömällä kaudella on monta nimeä. Sitä voidaan kutsua härkäviikoiksi tai selkäviikoiksi.
Loppiaiselta ”ei ole tietoa juhlapäivist, on vaan arkiviikkoi (Lapinjärvi), alakaa ehejät viikot, karvakengät, reikäleivät ja kalikkareet (Alavus)”. Joulun jälkeisellä pyhättömällä kaudella on monta nimeä. Sitä voidaan kutsua härkäviikoiksi tai selkäviikoiksi.
Ruovesi on monessa suhteessa houkutteleva muuttokunta. Etupäässä luonto, mahdollisuus hankkia paikka Näsijärven rannalta ja hyvät liikuntamahdollisuudet vapaassa luonnossa kulkemisen lisäksi vetävät puoleensa. Työmatkakaan Tampereelle ei ole mahdoton ja tiestö on kohtuullisessa kunnossa.
Ruovesi on monessa suhteessa houkutteleva muuttokunta. Etupäässä luonto, mahdollisuus hankkia paikka Näsijärven rannalta ja hyvät liikuntamahdollisuudet vapaassa luonnossa kulkemisen lisäksi vetävät puoleensa. Työmatkakaan Tampereelle ei ole mahdoton ja tiestö on kohtuullisessa kunnossa.
Suuren tyydytyksen antavat vastaantulevat hiihtäjät, joiden kanssa pysähdyn vaihtamaan muutaman sanan. He ovat Kekkosen vakituisia asukkaita, mökkiläisiä ja varta vasten kauempaa tulleita hiihdon ystäviä.Tunnen suurta riemua sydämessäni, kun hiihtäjät kiittävät laduista.
Suuren tyydytyksen antavat vastaantulevat hiihtäjät, joiden kanssa pysähdyn vaihtamaan muutaman sanan. He ovat Kekkosen vakituisia asukkaita, mökkiläisiä ja varta vasten kauempaa tulleita hiihdon ystäviä.Tunnen suurta riemua sydämessäni, kun hiihtäjät kiittävät laduista.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste