Juhani Vahtokari
Juhani Vahtokari
Kolumni
Ruovedellä tapahtuu. Vieläkin, onneksi. Kun joskus 1970- luvun vaihteessa pohdimme kesätapahtumaa Ruovedelle kokeneemman kollegani Erkki Maurasen kanssa, Ruovesi oli toki toisenlainen. Mutta hyvällä tavalla. Missä kaksi tai kolme kokoontui yhteen, kävi usein niin, että Pakan Matti kutsuttiin soittamaan haitaria. Ja hauskaa oli, mutta jälleen – hyvällä tavalla.
Ruovetiset olivat – ja uskon, että ovat edelleen – eri alojen menneiden ja nykyisten taiteilijoiden hengessä ennakkoluulottomia, sopeutuvaisia ja rentoja. ”Tikulla silmään” -mentaliteettia ei todellakaan ollut havaittavissa.
Kun Tuulasvaaran Jaska tämmäsi harmonilla pelimanneille rytmiä, ja Yrjö Makkosen viulu taikoi uskomattomia säveliä muitten pelimannien lisäksi, kansa viihtyi, niin uskon. Ja niin koin.
Ei ollut internetiä eikä älypuhelimia, jotka olisivat vieneet suuren osan sen ajan kulttuuri- ja muista tapahtumista.
Niin, siis miksi älypuhelin voi olla kyseenalainen? Näin juuri Tampereella käydessäni nuoren äidin, joka työnsi lastenvaunuja. Kädessä, joka oli vaunujen aisalla, paloi ”Nortti”. Toisessa kädessä oli älypuhelin, johon äidin katse kohdistui. Huh!
Muistatteko vielä kampanjan ”Äiti, kato mua!”
Tuli väkisinkin mieleen 2000-luvun alun kouluajat. Kun katsoin kansliasta ulos välituntia viettävää oppilasjoukkoa, yli puolet näkemistäni tuijotti ja räpläsi puhelintaan – muutamat sentään leikkivät jotakin.
Kun Noitakäräjille valmistauduttiin vuonna 1971, mukana olivat ”kaikki”. Ihmiset, hevoset, yleisö, kärryt ja vankkurit, ja varmemmaksi vakuudeksi Ylä-Kautun Simo, jonka jälkeen Paanasen Eino osasi noitua samalla tavalla, niin, että katsojat tunsivat kylmiä väreitä.
Ruovesi-lehden palsta 50 vuotta sitten on mielenkiintoista luettavaa senioriruovetiselle. Kesäkuun alun numerossa silloinen päätoimittaja Lauri Merisalo kertoo, että ”jo kahdeksan kansakoulua on lopettanut toimintansa”. – Mikähän on tilanne vuonna 1980? hän kysyi. No, tilanne on muuttunut melkoisesti. Yhtenäiskoulu kasvattaa lapsia entiseen tapaan, lukiota myöten. Pekkala ja Visuvesi ovat edelleen voimissaan.
Kauan sitten, kun kävimme kalassa ja metsällä Haukkamaassa ja Pourun perukoilla, vanhalla Pourun koululla asui ja työskenteli taiteilija Unto Liettyä. Vieläkin hänen erinomaisia akvarellejaan näkyy eri näyttelyissä.
Pourussa kesää vietti myös opettaja ja muusikko Jukka Haavisto perheineen. Kesäiltaan kajahti joskus omatekoinen, saunanjälkeinen musiikki: rummut – vihta ja ämpäri, laulu ja jammailu. Rummuissa Raimo Räty.
Mitä kaikkea muuta Ruoveden kesästä löytyykään!
Käyttäkää(mme) siis hyväksi Ruoveden upeaa kesätarjontaa.
Kun Noitakäräjille valmistauduttiin vuonna 1971,
mukana olivat
”kaikki”.
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste