Kolumni
Suomen Yleisradio järjesti vuonna 1957 mittelön siitä, mikä kirkonkylä oli Suomen kaunein. Kisan finaaliin pääsi tuolloin peräti 11 kuntaa: Haapavesi, Halikko, Ilmajoki, Puumala, Ruokolahti, Ruovesi, Saltvik, Sotkamo, Sääksmäki, Viitasaari ja Veteli. Melkoinen joukko siis. Ylen asettama kilpailutoimikunta löysi useimpien kriteerien summan juuri Ruovedeltä. Sitä olivat ehdottaneet kisaan Hämeen Heimoliitto ja Pirkanmaan Maakuntaliitto. Ja voitto tuli!
Poikkeuksellisen hienoina asioina toimikunta näki kirkonkylää syleilevän kauniin vesistön ja sopusointuisesti rakennetun ”pääkadun”. Huonoina puolina mainittiin muun muassa maisemaa rumentavat tummat halkopinot!
Yle otti kilpailun vakavasti. Toimikunnan päätöksen jälkeen tähtireportteri Niilo Ihamäki tuli lähetysauton kanssa Ruovedelle ja otti selvää, millainen paikkakunta oikeastaan on. Ihamäen käynnin tuloksena Yleisradio lähetti valtakunnan verkossa 40 minuuttia kestävän ohjelman Ruovedestä. Tarjanteen höyrypilli soi, Sofia Magdalenan kirkon kellot kaikuivat ja laivamatkailu, kanavat, harju ja vesistöt saivat ylitsekuohuvaa kiitosta.
Ohjelman suolana olivat muutamien ruovesiläisten haastattelut. Lauri Merisalo, silloiselta titteliltään isännöitsijä, myöhemmin Ruovesi-lehden päätoimittaja, kertoi, että Ruoveden asukkaat ovat rauhallista ja rehellistä väkeä.
– Ovet pidetään täällä aina auki, hän sanoi.
Ihamäki kertoi myös kisailtavan kauneimmasta kotipihasta, mainitsi Ritoniemen ja Viljamakasiinin sekä vaivaisukon.
Maija Häkkinen Ritoniemen kartanosta kertoi Runebergin lähteen olleen paikkakunnan nuorison kokoontumispaikan. Hän myös vahvisti tarinan, jonka mukaan joutsen laskeutui lähteeseen 1877, uiskenteli ja huuteli aikansa – Runeberg oli kuollut. Lähteellä ohjelmassa tuon meidän kaikkien tunteman laulun lauloivat, kuten Ihamäki heidät esitteli: Liisa, Salme ja Marja-Liisa.
Seppä Hyödynmaa kertoi kauniista maisemista, samoin nuohooja Mäkinen, joka katseli ympäristöä hiukan muita korkeammalta.
Taiteilija Eero Sysikumpu totesi, että kauneutta on todella paljon, mutta paikalliset eivät sitä aina huomaa.
Hammaslääkäri Iris Asunta kertoi, että hän katselee usein vastaanottonsa ikkunasta järvelle päin, kun potilaan hammaspaikat kuivuvat. Hänen miehensä Heikki Asunnan ateljee mainittiin eräänä Ruoveden viidestä ateljeesta.
Lääkintöneuvos Einar Palmén esitteli toimittajalle kotiseutumuseota, jonka hyväksi hän monien muiden ohessa oli tehnyt paljon työtä. Museolla oli silloin kuusitoista rakennusta.
– Ruovesi, kaunis se on, totesi Niilo Ihamäki Yleisradion ohjelmansa päätteeksi.
– Se on sadun, toden ja muistojen kohde!
Juhani Vahtokari
Ovet pidetään täällä aina auki.
Se on sadun, toden ja muistojen kohde!
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste