Kolumni
Kun viimeisenkin lomapäivän päälle on vedetty rasti, edessä on paluu arjen rutiineihin. Ruovesi-lehden toimituksessa ensimmäinen työ on yleensä kolumnin kirjoittaminen. Näin varmaan siksi, että lomalta palaavan ajatellaan saaneen uutta puhtia teksteihinsä.
Minä virkistäydyin kotimaan rajojen sisällä. Kävin ensimmäistä kertaa elämässäni Kainuussa tarkoituksenani liota poreammeissa, kylpytynnyreissä ja trooppisissa suihkuissa aamusta iltaan.
Pitkä automatka vähän hirvitti, mutta päätin levähtää Kuopiossa Puijon näkötornin maisemakahvilassa. Kun näkötorniin lippuja myyvä salskea nuorimies ojensi kuitin toivotellen ”Olekeepa hyvä!”, tyrskähdin tahtomattani nauruun, niin odottamaton kielihyppäys hämäläismurteista se oli.
Kainuun tynnyreissä kupliessani kuulin kanssalikoajilta, että Kuopiossa kannattaa poiketa uudessa saunakeskuksessa. Soitin heti kaupungin matkailuneuvontaan kyselläkseni osoitetta. Asiakaspalvelija kyseli, tarkoitanko Saana-keskusta. Vastasin, ettei minulla ole tietoa nimestä, ja ihmettelin ääneti, miksi Savossa on Lapin tuntureihin viittaava nimi. Vasta hetken päästä tajusin, että taas savon murre yllätti minut: nimeksi on valittu Saana, koska se on sauna savoksi.
Vieraita kieliä treenasin kielikylvyssä Lappeenrannassa odotellessani tietoa siitä, avautuuko viisumiton matkailu Pietariin jo tänä syksynä. En lakannut ällistelemästä, että itärajan tuntumassa tavallisimmankin S-marketin tavaroiden sijaintia osoittavat kyltit oli kirjoitettu paitsi suomeksi myös venäjäksi.
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaiseman tutkimuksen mukaan yli puolet 15 vuotta täyttäneistä opiskelee vapaa-ajallaan, miehet ja naiset yhtä paljon. Vastaava tutkimus tehtiin 2002, ja sen jälkeen nuorimpien ja yli 65-vuotiaiden into on vain lisääntynyt.
Kieliä harrastaa liki viidesosa vastaajista, mutta niiden opiskelun suosio on vähentynyt hiukan. Tilastokeskuksen kommentaattori tulkitsee kieliopintojen vähentyneen, koska taidot ovat jo niin hyvällä tasolla.
Naisista 95 ja miehistä 90 prosenttia sanoo osaavansa vähintään yhtä vierasta kieltä, mikä on parikymmentä prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 1995. Kielittäin se menee näin: englantia osaa liki jokainen kadulla vastaan tuleva (naisista 92 % ja miehistä 88 %), ruotsiksi pärjätään ihmeteltävän hyvin (naisista 74 % ja miehistä 61 %) ja saksaksikin saa pätevän vastauksen uskomattoman usealta (naisista 36 % ja miehistä 26 %).
Aktiivisimmin kieliä opiskelevat 15–24-vuotiaat, reilut kolmasosa. Saattaapa olla, että he eivät välttämättä aina edes huomaa opiskelevansa, sillä kommunikointi pelimaailmoissa ja somessa kehittää erityisesti englannin taitoa.
Vielä ehtii mukaan kielten opiskeluun ryhmässäkin: Autere-opisto järjestää Ruovedellä espanjan ja ranskan opetusta. Mäntän päässä tarjotaan englannin, saksan, venäjän, espanjan, italian ja viron kursseja.
Opiskelu saattaa muodostua innostavaksi, jopa vaarallisen hauskaksi.
Etelä-Karjalan kesäyliopiston pysäyttävä iskulause kuuluu näin: ”Poliisi varoittaa opiskelun positiivisista vaikutuksista.” Oikeusjärjestys- ja hallintotieteiden opinnoista innostunut ikuinen opiskelija, vanhempi konstaapeli Horttanainen tuumaa siinä, että opiskelu voi sisältää pienen riskin, koska se saattaa aiheuttaa uralla ja elämässä etenemistä.
Tavallisimmankin S-marketin kyltit oli kirjoitettu paitsi suomeksi myös venäjäksi.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste