Suomalaisilla on loistava mahdollisuus ulkoilla vapaasti luonnossa. Tähän antavat mahdollisuuden lakiin kirjatut jokamiehenoikeudet, joiden nojalla voi liikkua toisten omistamilla tai hallinnoimillakin mailla, kunhan ei aiheuta maanomistajille haittaa tai häiriötä.
Jotta hyvä henki säilyy niin retkeilijöillä kuin maanomistajillakin, on luonnossa liikkujien muistettava kuitenkin asiat, joita ei saa tehdä. Lyhyesti lueteltuna pääsäännöt ovat seuraavat: luonnossa liikkuva ei saa häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä, kaataa tai vahingoittaa puita, ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta, häiritä kotirauhaa, roskata, ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa tai kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.
Joskus retkeilijöiltä hämärtyy esimerkiksi puun ottamiskielto. Se koskee myös oksia elävistä ja myrskyn kaatamista vielä tuoreista puista. Saunavihdan teko naapurin tai retkeilyalueen metsästä on siis kielletty, samoin nuotiopuiden tai makkaratikkujen ottaminen tuoreesta tai elävästä puusta. Lain mukaan et saa kerätä havuja joulukoristeisiin etkä pajunoksia pääsiäisvirpomisiin toisen mailta. Ilman maanomistajan lupaa puusta ei saa ottaa myöskään tuohta, käpyjä tai pihkaa. Sen sijaan maahan pudonneita risuja ja käpyjä saa kerätä.
Puissa kasvavia marjoja saa kerätä toisen mailta ilman lupaa samoin kuin kaikkia maassa kasvavia marjoja ja sieniä. Myös puissa kasvavia kääpäsieniä saa kerätä, mutta esimerkiksi pakuri ei ole kääpä eikä sitä saa ottaa.
Marjojen poiminta aiheuttaa joskus epäselvyyttä. Maanomistaja ei saa estää kenenkään marjastamista omilla maillaan, kunhan tämä henkilö ei tule pihapiiriin. Jo tontin nurkalta alkavassa taimikossa kasvava villivattupusikko kuuluu jokamiehenoikeuksien nojalla kaikille avoimeksi marjastamismaastoksi.
Kotirauha on asia, joka suojaa myös retkeilijää. Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asuntojen ja loma-asuntojen lisäksi teltat, asuntovaunut, asuttavat veneet sekä yksityiset piha-alueet ja niihin välittömästi liittyvät rakennukset.
Jokamiehenoikeuksien tulkitseminen menee mutkikkaammaksi, jos telttailija tai matkailuautoilija leiriytyy pidemmäksi aikaa järven rantaan. Telttailusta määrätään, että sen tulee olla tilapäistä, eikä telttailla saa esimerkiksi viljelykäytössä olevilla pelloilla eikä joillakin luonnonsuojelualueilla.
Maastoliikennelaki sallii auton pysäköinnin tien välittömään läheisyyteen. Jos matkailuautoja alkaa olla pitkiä aikoja tietyissä paikoissa, ja asia harmittaa, saa maanomistaja rakentaa omalle maalleen pysäköintiesteitä esimerkiksi kivistä.
Tulenteko on tietenkin ilman maanomistajan lupaa kielletty samoin kuin roskaaminen.
Omaa maataan, esimerkiksi omistamaansa saarta, ei maanomistaja saa kieltää käyttämästä luonnossa liikkumiseen, jos saari ei ole pihapiiriä. Jos saarelle on laitettu esimerkiksi maihinnousu kielletty -kylttejä, ei niistä tarvitse ympäristöministeriön tiedotteen mukaan välittää, koska kulkemista jokamiehenoikeuksien mukaan ei saa rajoittaa. Yksityisalue-kyltin voi laittaa, koska siinä ei lue kulkukieltoa.
Veneilijä saa lain mukaan ankkuroida tilapäisesti veneensä toisen vesialueelle, mikäli siitä ei aiheudu haittaa tai häiriötä. Vaikka kotirauhan alue ei ulotukaan vesialueelle, voidaan sitä häiritä vesialueelta. Jokamiehenkalastusta tai veneilyä, hiihtämistä tai luistelua ei saa harjoittaa niin lähellä rantaa, että siitä aiheutuu häiriötä.
Lyhyesti lueteltuna jokamiehenoikeuksien mukaan luonnossa saa liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset), oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista) ja poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia, onkia ja pilkkiä sekä kulkea vesistössä ja jäällä.
Lähde: www.ymparisto.fi
Suojelualueilla luonnonsuojelulaki antaa mahdollisuuden rajoittaa liikkumista alueen suojelutavoitteen saavuttamiseksi.
Soidensuojelualueilla jokamiehenoikeuksia ei yleensä ole rajoitettu. Liikkuminen ja leiriytyminen on vapaata, samoin sienestys, marjastus ja kasvien kerääminen. Voi olla rajoitusosia liikkumisessa lintujen pesimisaikaan.
Kansallispuistoissa saa yleensä liikkua vapaasti omin lihasvoimin rajoitusosia lukuun ottamatta. Leiriytyminen on sallittu vain tarkoitukseen osoitetuilla paikoilla. Marjastus, sienestys, onkiminen ja pilkkiminen on sallittu.
Joillakin pienemmillä suojelualueilla (esim. vanhojen metsien ja lehtojen suojelualueet) on leiriytyminen kielletty. Muuten liikkuminen on vapaata, samoin marjastus ja sienestys.
Tiukimmin suojelluilla alueilla, luonnonpuistoissa ja hylkeidensuojelualueilla, on liikkuminen sallittu vain Metsähallituksen luvalla. Poikkeuksen muodostavat ne luonnonpuistot, joiden läpi kulkee retkeilyreitti. Tällöin reitiltä ei saa poiketa.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste