Joukko ruovesiläisnuoria oli mukana maistelemassa Elinvoimaa lähiruoasta -hankkeen uusilla resepteillä lähiraaka-aineista valmistettuja ruokia Nuorisokeskus Marttisessa Virroilla.
Minna Salmi
Joukko ruovesiläisnuoria oli mukana maistelemassa Elinvoimaa lähiruoasta -hankkeen uusilla resepteillä lähiraaka-aineista valmistettuja ruokia Nuorisokeskus Marttisessa Virroilla.
Minna Salmi
Joukko ruovesiläisnuoria oli mukana maistelemassa Elinvoimaa lähiruoasta -hankkeen uusilla resepteillä lähiraaka-aineista valmistettuja ruokia Nuorisokeskus Marttisessa Virroilla.
Minna Salmi
Ruovesiläiset ja virtolaiset nuoret kokoontuivat vuodenvaihteessa päättyneen Elinvoimaa lähiruoasta -hankkeen loppumetreillä Nuorisokeskus Marttiseen Virroille maistelemaan uuden reseptiikan pohjalta valmistettua monipuolista lähiruoka-ateriaa. Tarjolla oli Ruovedellä pyydetystä järvikalasta valmistettuja haukipihvejä, virtolaisen perunatilan luomuperunoista tehtyä muusia ja lähiraaka-aineista valmistettuja salaatteja. Härkäpavut olivat päässeet paitsi leivän, myös krutonkien ja jälkiruokabrownien raaka-aineeksi. Toisena jälkiruokana oli tarjolla appelsiini-porkkanavispipuuroa.
Ruokailun jälkeen nuoret täyttivät palautelomakkeen, jossa arvioitiin kukin ruokalaji erikseen ja lisäksi nimettiin omat suosikit ruokien joukosta. Selkeästi parhaiten maistui perunamuusi, joka – ehkäpä yllättäenkin – sai liki rinnalleen järvikalapihvit.
– Ne olivat yllättävän hyviä, nuoret pohtivat.
Suosikkiruokia myös toivottiin jatkossa koulun lounaslistalle.
Härkäpavut olivat nuorille pääasiassa uusi makuelämys, joten niitä sisältävät ruokalajit jakoivat voimakkaimmin mielipiteitä.
Makuraatiin osallistuttiin Ruovedeltä neljän tytön ja neljän pojan voimin – mukana oli kuudennen, kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaskunta-aktiiveja.
– Nuorilla on hyviä mielipiteitä, ja he osaavat antaa rakentavaa palautetta, kiittelee kunnan ruokapalvelupäällikkö Eija Hummastenniemi.
Nuoret saivat tehtäväkseen suunnitella ja piirtää oman näkemyksensä lähiruoasta. Piirustusten joukosta lähiruokateeman käyttöön valikoitui ruovesiläisen Verna Marttilan suunnittelema logo, joka pääsi ensimmäistä kertaa käyttöön juuri ennen joulua Parasta pöytään Pirkanmaalta -verkkosivustolla ja Elinvoimaa lähiruoasta -hankkeen sivuilla julkaistun, julkisille keittiöille suunnatun reseptiikkapaketin kannessa. Reseptit kehittelivät ja testasivat hankkeen kuluessa Tampereen ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat valikoitujen raaka-aineiden pohjalta.
– Pyrkimyksenämme oli löytää viisi sellaista raaka-ainetta tai tuoteryhmää, joita erityisesti pystytään hyödyntämään ympärivuotisesti, myös sesonkien ulkopuolella, avaa hankkeen projektipäällikkönä toiminut Tiina Perämäki.
– Meillä on nyt listalla perunaa, härkäpapua, kalamassaa, marjoja ja hiutaleita. Näille tuotteille on jo valmiit toimittajat olemassa, eivätkä ne ole sesonkisidonnaisia.
Perämäki on tyytyväinen hankkeen avaamiin näkymiin.
– Hyödynnettävää potentiaalia on. Reseptiikan kautta toivomme voivamme osoittaa lähituottajille, että myös tarvetta raaka-aineille löytyy. Tämän myötä tuottajat toivottavasti rohkaistuvat tarjoamaan tuotteitaan keittiöille.
Perämäen mukaan tuottajien keskuudessa esiintyy paitsi innostusta, myös arkuutta julkisten keittiöiden kanssa toimimisen ja tarjoustentekoprosessin suhteen. Julkisten keittiöiden koe-erien myötä yhteistyötä on päästy vähitellen harjoittelemaan.
– Ruovedellä on kova tahto esimerkiksi kouluruokakampanjan myötä lisätä lähiruoan käyttöä, Tiina Perämäkin kertoo.
– Lähellä tuotettujen raaka-aineiden käyttö takaa ruoan tuotannon ja sitä myötä osaltaan työpaikkojen säilymisen omalla paikkakunnalla ja lähialueilla, muistuttaa Ruoveden kunnan muutosjohtaja Heidi Tanhua.
Hänen viestinsä nuorille on selkeä:
– Ruokaa siellä keittiössä tehdään teille, joten on tosi tärkeää, että se on maistuvaa ja että siitä saadaan palautetta. Yhtä tärkeää on myös, että me kaikki kunnioitamme näitä hyvän ruoan tekijöitä ja suhtaudumme arvostaen ja kunnioituksella ruokaan, myös koulussa. Ruoka ei ole itsestäänselvyys.
Tanhuan havaintojen mukaan ruovesiläisnuoret suhtautuvat lähiruokaan positiivisesti ja avoimin mielin.
Fakta
Elinvoimaa lähiruoasta
Virtain kaupungin, Ruoveden kunnan, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Ahlmanin koulun säätiön yhteishanke.
Toteutettiin viime vuoden aikana Pirkanmaan liiton AIKO-rahoituksella.
Tavoitteena tehostaa lähiruoan käyttöä ammattikeittiöissä ja edistää tuotannon ja kysynnän kohtaamista raaka-ainehankinnoissa.
Tuloksena 30 julkisille keittiöille suunnattua, 25 hengelle vakioitua reseptiä. Reseptiikasta vastasivat TAMKin restonomiopiskelijat.
Verkkojulkaisuna ilmestyneessä reseptikokoelmassa on huomioitu sydänmerkki- ja kouluruokasuositukset.
Ruovesiläisen Verna Marttilan suunnittelema lähiruokalogo esiteltiin ensimmäisen kerran ennen joulua julkaistun lähiruokareseptikokoelman kannessa.
Ruovesi on vilahdellut viime aikoin uutisoinnissa kouluruokailusta puhuttaessa. Huolta on herättänyt, että peräti 60 prosenttia ruovesiläisistä yläkoulun 8.–9. luokan oppilaista jättäisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan kouluruokailun väliin. Luvut hätkähdyttivät toki myös Ruovedellä. Asiaa selviteltäessä aivan näin mustina näkymät eivät kuitenkaan auenneet.
– Uusintakyselyssä olivat mukana kaikki yläkoulun oppilaat, kertoo kunnan muutosjohtaja Heidi Tanhua.
– Tulos oli, että ainoastaan viisi oppilasta ei käy kouluruokailussa.
Oppilaiden mielipide kouluruoasta oli kyselyn perusteella positiivinen.
– Ruoka on oppilaiden mukaan ihan hyvää, Tanhua kertoo.
Hän kertoo kyselyn toimineen herätyksenä aikuisten omia asenteita kohtaan.
– Arvostammeko itse kouluruokaa ja sen tekijöitä ja miten puhumme kouluruuasta? Jos itse arvostelemme kouluruokaa huonoksi, on turha ihmetellä, miksi nuoret eivät syö.
Oppilaat on nyt otettu mukaan kouluruokailun suunnitteluun ruokatestausten myötä sekä suunnittelemaan ja valmistelemaan teemaruokailuita. Tanhuan mukaan nuorille tarjotaan myös mahdollisuutta työharjoitteluun koulukeittiöllä. Nuorten osallistamisen myötä toivotaan, että vähemmän suositut ruokalajit saadaan karsittua listalta, jolloin myös hävikki vähenee.
– Nuorten kanssa pitää ja kannattaa tehdä yhteistyötä, Heidi Tanhua kiteyttää.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste