Juhani Vahtokari
Juhani Vahtokari
Hiljattain saimme nähdä Nobel-juhlapäivälliset Tukholman kaupungintalon sinisessä salissa. Nelisenkymmentä valkoisiin hansikkaisiin pukeutunutta tarjoilijaa purjehti taitavasti monisatapäisen vierasjoukon välissä.
Pöydissä, joita oli yli 60, istui toinen toistaan juhlavammin pukeutuneita tieteen ja politiikan vaikuttajia sekä televisiosta tuttuja kuuluisuuksia. Lehdet kertoivat, että kruununprinsessa Victorialla oli äitinsä, kuningatar Silvian kaksikymmentä vuotta sitten käyttämä puku; mitä kierrätyksen juhlaa! Taas maailmaa pelastettiin.
Alfred Nobel, ruotsalainen keksijä oli kuollessaan 1896 eräs maailman rikkaimmista ihmisistä. Hän perusti säätiön, josta edelleen jaetaan muun muassa fysiikan, kemian, lääketieteen ja kirjallisuuden palkintojen lisäksi rauhanpalkinto. Kaikki ovat arvoltaan kymmenen miljoonaa ruotsin kruunua, vajaat miljoona euroa!
Kirjailija F. E. Sillanpää sai Nobelin kirjallisuudenpalkinnon vuonna 1939, A. I. Virtanen puolestaan kemian palkinnon vuonna 1945. Presidentti Ahtisaari pokkasi Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008 ja lopulta palkinnon sai myös taloustieteilijä, professori Bengt Holmström vuonna 2016. Unohdettu nobelisti on Ragnar Granit, lääketieteen guru, joka syntyi Suomessa, teki täällä pääosan tutkimustyöstään, mutta edusti palkinnon saadessaan Ruotsia.
Sillanpään palkinnon katsottiin kateellisissa piireissä tulleen Suomen talvisodan ponnistelujen vuoksi. Palkinnon perusteena oli ”syvällinen Suomen maaseudun tuntemus”. Sillanpää oli ylpeä ja kiitollinen palkinnostaan. Joskus hänen kerrotaan suurehkoon tilaisuuteen tullessaan kysyneen kuuluvasti: ”Onkohan täällä muita nobelisteja?” Lieneekö totta vai ei.
Nobelin nimi putkahti yhtäkkiä myös Ruoveden asukkaiden huulille; Haukkamaan korpeen huhuttiin perustettavan tehdas, jonka nimi oli Nitro-Nobel. Mikäpä siinä, nitroglyseriini on aine, joka räjähtää, lääketieteessä sitä käytetään hyväksi Nitro-tabletteina, jotka laajentavat verisuonia ja estävät mahdollisen infarktin.
Alfred Nobel keksi, että nopeasti räjähtävä nitroglyseriini voidaan ottaa hyödylliseen käyttöön lisäämällä siihen hiukan mustaruutia ja sytytyslanka – niinpä panos räjähtää silloin kun pitäisikin.
Mitä Ruoveden Nitro-Nobel olisi tehnyt, jäi ikuiseksi arvoitukseksi. Puheenaihe kiersi aikansa kirkonkylässä, Ruovesi-lehdessäkin ja sammui sitten aikanaan 1970-luvun alussa. Erämaa Ruoveden ja Kurun välissä oli 1970-luvulla Hannu Viitasen mukaan ”semmoista korpea, että siellä karhukin hakee turvaa ihmisestä!”
Kun nyt näemme televisiosta notkuvat juhlapöydät, kimaltavat tiarat, kuninkaalliset ja muun väen, muistamme, että nimi Nobel on ollut myös aikanaan osa Ruovettä.
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste