Kauhistuneina saimmet tiedotusvälineistä pari viikkoa sitten tiedon, että pienkone oli syöksynyt maahan Zimbabvessa. Menehtyneiden joukossa oli suomalaisia liikemiehiä.
Elettiin 1990- lukua. Alaiseni kanssa olimme metsäkonebisneksessä maailman johtavalla brandilla, Timberjackilla vastuussa koko Euroopasta, Lähi-Idästä, Afrikasta ja Neuvostoliitosta. Euroopan ja Neuvostoliiton markkinat olivat suurimmat ja menestyneimmät, eikä meillä millään riittänyt,aika kahlata eksootttisIa pieniä, uusia markkinoita. Kunnes päätimme toisin.Buukkasimme allakasta kahden viikon tiiviin reissun mustaan Afrikkaan ja Etelä-Afrikkaan. Ensimmäisen takaiskun koimme, kun emme pitkästä varoajastamme huolimatta saaneetkaan viisumeita Ranskan suurlähetystön kautta Gaboniin, joka oli pääkohteemme.
Afrikan edustajamme, sveitsiläinen herrasmies, oli monissa liemissä rypenyt ja hän kehotti meitä tilaamanan liput Abidjaniin, Norsunluurannikon pääkaupunkiin. Siellä roikuimme lentokentälllä varmaan 4–5 tuntia ja edustajammme hääri koko ajan puhelimessa.
"No niin, lennnämme seuraavaksi Beniniin, missä ranskankielisen Afrikan viisumin saanti onnistuu", ilmoitti edustaja.
Beninin pääkaupungin lentokentällä meidät ohjattiin "keittiön kautta" tullin sisätiloihin, jossa koppalakkinen runsaine mitaleineen ja prenikoineen koristeltu korkea-arvoinen johtaja otti meidät vastaan. He näyttivät edustajamme kanssa olevan mitä parhaimmat ystävät! Pöydällä oli vino pino esitäytettyjä kaavakkeita, jotka allekirjoitimme. Sitten leimaukset ja lopulta edustajamme pyysi meitä molempia kaivamaan lompakostamme 50 dollarin setelit koppalakille. Näin teimme ja pian istuimme paperit kunnossa Librevilleen, Gaboniin matkaavassa koneessa.
Librevillessä silmiimme pistivät heti aseistautuneet sotilaat ja panssariajoneuvot kadunkulmissa! Syynä olivat parin viikon päästä tapahtuvat presidentin vaalit moneen kymmeneen vuoteen. Mellakoiden torjuntaan varauduttiin kaikin mahdollisin keinoin.
Hotellimme oli ydinkeskustassa, ja kun päivittäin palasimme eri puunkorjuutyömailta, saimme etsiä kiertoteitä päästäksemme hotelliin. Aluella oli klo 18 jälkeen ehdoton ulkonaliikkumiskielto.
Monena päivänä edustajamme yritti saada lentoa Kongon puolelle tutustumaan erittäin järeiden arvokkaisen kovapuiden korjuuseen,
onnistumatta. Lopulta lentäjätkin kieltätyivät yrittämästä sinne koneen alasampumisen pelosta.
Koitti sunnuntai ja matkamme piti jatkua lentäen Etelä-Afrikkaan. Lentokentän turvatarkastuksen piti aueta kuudelta aamulla ja menimmekin jo hyvissä ajoin kentälle. Siellä vallitsi täysi kaaos, kun ihmiset yrittivät päästä maasta mahdollisia mellakoita pakoon. Väki tungeksi pään päällä olevine nyytteineen kohti tummia lasiovia, missä turvatarkastus ja reitit porteille olivat.
Kellon lähestyessä kuutta, ovensuussa syntyi täysi kaaos ja väki alkoi hakata toinen toisiaan. Silloin paikalle singahti täysin aseistettu poliisimies, joka alkoi pampullaan hakata silmittömästi kaikkea mikä liikkui. Onneksi seisoimme muutaman metrin pää ssä pahimmasta.
Sitten lasiovet alkoivat aueta ja ihmismassa vyöryä ovia kohti. Silloin poliisimies hyppäsi pöydälle, tempaisi kyynelkaasupullon esiin ja alkoi suihkuttaa. Edustajamme sukelsi suihkun alta lasiovista sisään, ja minä ja kollegani saimme kyynelkaasua. suoraan naamallemme. Suurissa hengitysvaikeuksissa ryntäsimme laukut molemmissa käsissä ulos.Toivuttuamme ulkoilmassa kumppanini alkoi pohtia, mitä seuraavaksi. Totesin, että kuunnellaan tarkasti kuulutuksia. Ja eipä aikaakaan, kun meidät kuulutettiin "keittiön oven" kautta sisään. Siellä oli edustajamme toisen koppalakkisen herran kanssa.
Allekirjoitukset, leimat ja kumpikin 50 dollaria ja maastapoistuminen oli selvä. Kun varttia myöhemmin istuimme Etelä-Afrikkaan lähtevässä koneessa, päätimme molemmat olla tienanneet tupla-gin-tonikit!
Näin jatkoimme huojentuneina kohti uusia indianajonesmaisia seikkailuja...
Pikkulintujen ja -nisäkkäiden talviruokinta on varmasti tuttua monessa perheessä. Kaupungissa lintulautojen pitoa on rajoitettu salmonellavaaran ja muiden tautien vuoksi, mutta täällä maalla ruokinta on onneksi vapaata.
Pikkulintujen ja -nisäkkäiden talviruokinta on varmasti tuttua monessa perheessä. Kaupungissa lintulautojen pitoa on rajoitettu salmonellavaaran ja muiden tautien vuoksi, mutta täällä maalla ruokinta on onneksi vapaata.
Hiljattain ilmestyneessä blogissani yritin porautua suurvaltajohtajien ajatusmaailmaan. Samaa koetan hahmottaa kuntapäättäjien osalta.
Hiljattain ilmestyneessä blogissani yritin porautua suurvaltajohtajien ajatusmaailmaan. Samaa koetan hahmottaa kuntapäättäjien osalta.
Olen lukenut psykologiaa yliopistossa vain pakollisena lyhyenä apuaineena. Erilaisilla myynti- ja muiden taitojen kursseilla urani varrella olen toki koettanut oppia vaistoamaan, mitä vastapuoli tai isompikin yleisö ajattelee ja reagoi.
Olen lukenut psykologiaa yliopistossa vain pakollisena lyhyenä apuaineena. Erilaisilla myynti- ja muiden taitojen kursseilla urani varrella olen toki koettanut oppia vaistoamaan, mitä vastapuoli tai isompikin yleisö ajattelee ja reagoi.
Kansa voidaan pitää tyytyväisenä eri tavoin. Stalinin Neuvostoliitossa ja myöhemminkin se mitattiin leivän ja votkan riittävyydellä. Jossain se oli ja on suuren johtajan auktoriteetti ja ihailu, jossain muualla haave tasa-arvosta ja taloudellisesta yhdenvertaisuudesta lupauksiin nojaten. Tuo viimeksi mainittu saattaa kuitenkin kääntyä rajusti vastaan, ellei lupauksia kyetä tai haluta lunastaa.
Kansa voidaan pitää tyytyväisenä eri tavoin. Stalinin Neuvostoliitossa ja myöhemminkin se mitattiin leivän ja votkan riittävyydellä. Jossain se oli ja on suuren johtajan auktoriteetti ja ihailu, jossain muualla haave tasa-arvosta ja taloudellisesta yhdenvertaisuudesta lupauksiin nojaten. Tuo viimeksi mainittu saattaa kuitenkin kääntyä rajusti vastaan, ellei lupauksia kyetä tai haluta lunastaa.
Vanhempien ihmisten, etenkin eläkeläisten yleinen harrastus on halonhakkuu, jos omistaa kesämökin, metsäpalstan tai isomman omakotitalotontin. Maaseudulla ajellessa voi nähdä pihapiirejä, missä mittavia halkopinoja on hakattu ja pressutettu omaan käyttöön ja pahan päivän varalle.
Vanhempien ihmisten, etenkin eläkeläisten yleinen harrastus on halonhakkuu, jos omistaa kesämökin, metsäpalstan tai isomman omakotitalotontin. Maaseudulla ajellessa voi nähdä pihapiirejä, missä mittavia halkopinoja on hakattu ja pressutettu omaan käyttöön ja pahan päivän varalle.
On varsin yleistä, että kaiken tason ihmiset möläyttelevät sammakoita suustaan. Tämän taustalla on avoimuuden arvostaminen, kun taas ennen vaiettiin suu supussa ja oltiin varovaisia.
On varsin yleistä, että kaiken tason ihmiset möläyttelevät sammakoita suustaan. Tämän taustalla on avoimuuden arvostaminen, kun taas ennen vaiettiin suu supussa ja oltiin varovaisia.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste