Tiedätkö sinä, mitä tarkoittavat sanat kapio, kelirikko, vaivaisukko, hukkakaura ja siemenperuna?
Teiskolaisena luultavasti tiedät. Jos olet yli viisikymppinen, todennäköisesti tiedät varmasti.
Mutta kaupunkilainen nuori ei ehkä tiedä. Törmäsin asiaan työpaikalla. Selvästi nuorempi toimittajakollega halusi selittää kelirikko-sanan omassa jutussaan. Me vanhemmat tietenkin kauhistelimme ja ryhdyimme muistelemaan, mitä sanoja joku muu ei ole ymmärtänyt. Taisipa mukana olla hieman paheksuntaakin. “Nykynuoret, eihän ne tajua. Miten ne eivät tuommoista tiedä!”
Pieneen paheksuntaan liittyi aivan selvästi, ainakin omalla kohdallani, pieni ylemmyydentunto. Osaan jotain paremmin kuin tuo toinen, olen siis parempi kuin tuo toinen.
Alhaista, mutta ehkä myös inhimillistä.
Nolottaa, että piti kauhistella ja paheksua, ja vielä toisen selän takana. Ei ollut todellakaan ylemmyydentunnon aihe se, että nuori ihminen ei tuntenut sanaa, joka ei hänen elämänpiiriinsä kuulunut.
Kieli ja sen sanat tuntuvat itsestäänselvyyksiltä. Kieleen syntyneiden olettaa automaattisesti tietävän, mitä jokin sana tarkoittaa. Eihän se niin mene. Jos ei ole koskaan sanaa kuullut, ei voi tietää.
Vaikkapa se vaivaisukko. Paljastettakoon nyt teille, jotka eivät tiedä: vaivaisukko on puinen patsas, joka seisoo vanhojen kirkkojen tai tapulien (ei kaikkien) ovenpielessä. Siinä on reikä, josta voi pudottaa rahaa. Lahjoitukset käytettiin ennen köyhien (vaivaisten) auttamiseen. Nykyään kai sanotaan, että diakoniatyöhön (mutta se on edelleen vaivaisukko, ei diakoniaukko).
Itselleni sana on varsin tuttu ja lapsuuden kotikirkon vaivaisukko kaikessa karuudessaan jopa rakas taide-esine. Mutta eivät kaikki sellaista ole nähneet, eikä taideta vaivaisukoista puhua enää oppikirjoissakaan. Mistä siis voisi tietää.
Enpä minäkään tunnista kaikkia uudissanoja, jotka ovat nuorisolaisille jokapäiväisiä. Tai sitten kun minä tiedän ja tunnistan sanan, se ei taatusti enää ole enää nuorten käytössä.
“Haluutsä spinnaa?” En oikein tiedä, kun en tiedä, mitä se tarkoittaa. “Se leffa oli ihan kärbä, vai mitä?” Mitäpä tuohon sanoisi, ei hajuakaan.
Mikäs tämän jutun POV sitten on? (Point of view eli näkökulma – tiedoksi siltä varalta, että sinunkin pitää se guuglettaa, kuten minun.)
Ehkä se, että kieli elää, ja vaikka joku sana on ikivanha, se voi olla silti kuvaavaa. Uusi sana ei ole sen huonompi kuin vanha, eikä sanan tunteminen kerro siitä, on tyyppi hyvä vai huono.
Ai niin, aina ei ole kyse sukupolvien välisestä kuilusta. Sana kapio oli tuntematon noin kuusikymppiselle miesoletetulle.
Kun tulin aikoinani Kuruun rautakauppaan töihin kesällä 1978, saavuin suoraan armeijan leivistä. Sen verran lähtiessäni pääportilla toppasin, että jätin kypärän ja kiväärin sinne.
Kun tulin aikoinani Kuruun rautakauppaan töihin kesällä 1978, saavuin suoraan armeijan leivistä. Sen verran lähtiessäni pääportilla toppasin, että jätin kypärän ja kiväärin sinne.
Istun iltaa maaseudulla, talossa, joka olisi voinut päätyä autioksi muuttotappiokunnassa. Tänä iltana minä elävöitän sitä. Se vastaa minulle kohisemalla. Öljypoltin korisee kammiossaan, patterit tuhisevat kuljettaessaan vettä suonissaan pitääkseen minut lämpimänä 1920-luvun talon syleilyssä.
Istun iltaa maaseudulla, talossa, joka olisi voinut päätyä autioksi muuttotappiokunnassa. Tänä iltana minä elävöitän sitä. Se vastaa minulle kohisemalla. Öljypoltin korisee kammiossaan, patterit tuhisevat kuljettaessaan vettä suonissaan pitääkseen minut lämpimänä 1920-luvun talon syleilyssä.
Kalervo Hämäläisen rakastettu Veteraanin iltahuuto -laulu kaikuu taas ensi lauantaina Kansallisen veteraanipäivän monissa tilaisuuksissa ympäri Suomea. Ruoveden kunnioitetut sotaveteraanit ovat tosin kaikki jo ehtineet ”viimeiseen iltahuutoon”. Sitä tärkeämpää on pitää yllä heidän työnsä muistoa.
Kalervo Hämäläisen rakastettu Veteraanin iltahuuto -laulu kaikuu taas ensi lauantaina Kansallisen veteraanipäivän monissa tilaisuuksissa ympäri Suomea. Ruoveden kunnioitetut sotaveteraanit ovat tosin kaikki jo ehtineet ”viimeiseen iltahuutoon”. Sitä tärkeämpää on pitää yllä heidän työnsä muistoa.
Ihmislajimme on sikäli erityislaatuinen, että luovuutemme ja mielikuvituksemme avulla jokainen voi rakentaa oman maailmansa. Mielikuvitus kehittyy muutaman vuoden iässä, mutta silloin kun lapsi oppii lukemaan, ovi myös muiden luomiin maailmoihin avautuu.
Ihmislajimme on sikäli erityislaatuinen, että luovuutemme ja mielikuvituksemme avulla jokainen voi rakentaa oman maailmansa. Mielikuvitus kehittyy muutaman vuoden iässä, mutta silloin kun lapsi oppii lukemaan, ovi myös muiden luomiin maailmoihin avautuu.
Maailman niin sanotuista suurista ilmiöistä yksi kummallisimmasta on muoti. Kuinka jossain, tai jollain voi olla niin paljon valtaa, että pystyy sanomaan, mikä väri on nyt in, tai mistä kohtaa housuja ja mekkoja pitää löysentää, tiukentaa tai mittaa muuttaa ja pitääkö olla isot, vai luirut olkapäät ja pitkät vai lyhyet kaulukset.
Maailman niin sanotuista suurista ilmiöistä yksi kummallisimmasta on muoti. Kuinka jossain, tai jollain voi olla niin paljon valtaa, että pystyy sanomaan, mikä väri on nyt in, tai mistä kohtaa housuja ja mekkoja pitää löysentää, tiukentaa tai mittaa muuttaa ja pitääkö olla isot, vai luirut olkapäät ja pitkät vai lyhyet kaulukset.
Noitien valtakunnallinen pääsesonki, palmusunnuntaista pääsiäiseen, on taas tältä vuodelta ohi ja noidat voivat laittaa luutansa, hattunsa ja muun rekvisiittansa kesäteloille.
Noitien valtakunnallinen pääsesonki, palmusunnuntaista pääsiäiseen, on taas tältä vuodelta ohi ja noidat voivat laittaa luutansa, hattunsa ja muun rekvisiittansa kesäteloille.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Hyvää kevättä Visuvedeltä, täältä me taas ponnistamme!
Arto Kovasin
Valtuusto kokokouksessa on käsiteltävänä vain kaksi asiaa. Kuva maaliskuulta 2023.
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste