Sai­ras­tu­mi­sia ei ai­na voi en­na­koi­da. Tau­te­ja tar­ka­taan, mut­ta ne ei­vät ete­ne las­kel­mien mu­kaan. Ha­vain­not, mer­kit ja al­tis­tu­mi­set ovat ve­teen piir­ret­ty­jä vii­vo­ja. Syyt ja seu­rauk­set ei­vät tai­vu ma­te­maat­ti­siin mää­ri­tel­miin. Tu­le­vai­suus jää hä­mä­rän peit­toon.

Kir­kol­li­nen ma­te­ma­tiik­ka on se­kin luku si­nän­sä. Jee­suk­sel­la oli 12 lä­heis­tä ope­tus­las­ta. He oli­vat tol­kun mie­hiä, ar­jen ih­mi­siä, ka­las­ta­jia ja mui­ta sel­lai­sia. Jois­sa­kin yh­teyk­sis­sä esi­te­tään ope­tus­las­ten eli op­pi­lai­den lu­ku­mää­räk­si 70. En­sim­mäi­se­nä hel­lun­tai­na kas­tet­tiin jo 3000 ih­mis­tä!

Kir­kon laa­je­ne­mi­nen jat­kuu yhä. Ju­ma­lan val­ta­kun­ta ete­ni ja ete­nee Hen­gen voi­mas­ta. Se kas­vaa kui­ten­kin ih­mis­ten kaut­ta, mei­dän­kin kaut­tam­me. Kas­tet­tui­na ja Kris­tuk­seen us­ko­vi­na kuu­lum­me Ju­ma­lan ala­ti laa­je­ne­vaan per­hee­seen. Häm­men­nys val­taa mie­len, kun osal­lis­tuu kas­te­toi­mi­tuk­seen: yli kak­si vuo­si­tu­hat­ta van­ha lii­ke elää yhä – ja kuin­ka pie­nes­tä se läh­ti­kään liik­keel­le! Vir­si­kir­ja to­te­aa osu­vas­ti: ”On suu­ri ih­me seu­ra­kun­ta Her­ran ” (vir­si 165: 1).

En­si sun­nun­tain, kynt­ti­län­päi­vän, pyhä evan­ke­liu­mi (Luu­kas 2:22-33) ker­too Ju­ma­lan voi­mas­ta eri­tyi­sel­lä ta­val­la. Esi­kois­poi­ka Jee­sus tuo­tiin 40 päi­vän ikäi­se­nä Je­ru­sa­le­min temp­pe­liin py­hi­tet­tä­väk­si Her­ral­le. Van­hem­mat uh­ra­si­vat kii­to­suh­rin. Van­ha Si­me­on ot­ti lap­sen sy­liin­sä ja ylis­ti Ju­ma­laa. Kaik­ki oli hy­vin.

Seu­raa­va tul­kin­ta­ni täs­tä ta­pah­tu­mas­ta ei tai­da ol­la ihan puh­da­sop­pi­nen, mut­ta ko­vin olen sii­hen miel­ty­nyt: Si­me­on on ta­val­laan Jee­suk­sen kum­mi. Hän edus­taa seu­ra­kun­taa ja hoi­taa Ju­ma­lan val­ta­kun­nan teh­tä­vää. Hän pi­tää las­ta kä­si­var­sil­laan ja ru­koi­lee. Niin te­ke­vät kum­mit yhä kas­te­ti­lai­suu­des­sa. Tätä on syy­tä ar­vos­taa, kum­miut­ta ei saa pi­tää muo­dol­li­suu­te­na.

Kum­mius on van­hem­pien jol­le­kin ys­tä­väl­leen an­ta­ma kut­su. Sa­mal­la se on myös kir­kol­li­nen vir­ka, Ju­ma­lan an­ta­ma kut­su. Kum­min tu­lee ol­la Kris­tuk­sen seu­ra­kun­nan, kir­kon jä­sen.

Mi­ten hy­vin it­se olen on­nis­tu­nut teh­tä­väs­sä­ni ol­la kum­mi eli ko­din ul­ko­puo­li­nen kris­ti­tyn esi­ku­va ja ru­koi­li­ja, sen tie­tää Isä Ju­ma­la yk­sin. Si­nul­le, joka olet kum­min teh­tä­väs­sä, toi­vo­tan kui­ten­kin iloa ja rak­kaut­ta omaa tai omia kum­mi­lap­si­a­si koh­taan. Saat ol­la rak­kau­des­sa­si roh­kea ja kek­se­li­äs. Tai­vaan val­ta­kun­ta ja us­ko kas­va­vat si­nun­kin ru­kous­te­si kaut­ta.

Kim­mo Huil­la