Uutta kohti – flossaten jenk­ka­juok­sulla

Vuo­den­vaih­tees­sa on mu­ka­va luo­da kat­saus sekä men­nee­seen et­tä tu­le­vaan. Päät­ty­nyt­tä vuot­ta voi muis­tel­la vaik­ka va­lo­ku­via kat­se­le­mal­la. Al­ka­neel­le vuo­del­le voi teh­dä suun­ni­tel­mia ja lu­pauk­sia.

Uutta kohti – flossaten jenk­ka­juok­sulla

Vuo­den­vaih­tees­sa on mu­ka­va luo­da kat­saus sekä men­nee­seen et­tä tu­le­vaan. Päät­ty­nyt­tä vuot­ta voi muis­tel­la vaik­ka va­lo­ku­via kat­se­le­mal­la. Al­ka­neel­le vuo­del­le voi teh­dä suun­ni­tel­mia ja lu­pauk­sia.

No niin,
onko pakko varastaa?

Suo­ma­lais-tans­ka­lai­nen ys­tä­vä­per­he oli päät­tä­mäs­sä Tam­pe­reen-ret­ke­ään jou­lun al­la. He pu­hu­vat kes­ke­nään yleen­sä tans­kaa, mut­ta suo­me­a­kin lap­set ym­mär­tä­vät, vaik­ka ei­vät ihan su­ju­vas­ti pu­hu­kaan. Lo­mal­la oli juh­lit­tu yli­op­pi­las­ta, kier­rel­ty jou­lu­to­ril­la ja kau­pun­gil­la. Nyt oli ko­tiin­läh­dön ai­ka.

No niin,
onko pakko varastaa?

Suo­ma­lais-tans­ka­lai­nen ys­tä­vä­per­he oli päät­tä­mäs­sä Tam­pe­reen-ret­ke­ään jou­lun al­la. He pu­hu­vat kes­ke­nään yleen­sä tans­kaa, mut­ta suo­me­a­kin lap­set ym­mär­tä­vät, vaik­ka ei­vät ihan su­ju­vas­ti pu­hu­kaan. Lo­mal­la oli juh­lit­tu yli­op­pi­las­ta, kier­rel­ty jou­lu­to­ril­la ja kau­pun­gil­la. Nyt oli ko­tiin­läh­dön ai­ka.

Noi­ta­mai­sia ajatuksia ja näke­myk­siä vuodelle 2019

Mis­tä vuo­si 2019 on teh­ty? Jos noi­ta yk­sin sai­si päät­tää, muo­dos­tui­si se yh­tei­söl­li­ses­tä Ruo­ve­des­tä, jol­la on sel­lai­nen ar­vo­maa­il­ma, jos­ta kaik­ki voi­vat ol­la yl­pei­tä.

Noi­ta­mai­sia ajatuksia ja näke­myk­siä vuodelle 2019

Mis­tä vuo­si 2019 on teh­ty? Jos noi­ta yk­sin sai­si päät­tää, muo­dos­tui­si se yh­tei­söl­li­ses­tä Ruo­ve­des­tä, jol­la on sel­lai­nen ar­vo­maa­il­ma, jos­ta kaik­ki voi­vat ol­la yl­pei­tä.

Nobel-juhlintaa

Hil­jat­tain saim­me näh­dä No­bel-juh­la­päi­väl­li­set Tuk­hol­man kau­pun­gin­ta­lon si­ni­ses­sä sa­lis­sa. Ne­li­sen­kym­men­tä val­koi­siin han­sik­kai­siin pu­keu­tu­nut­ta tar­joi­li­jaa pur­jeh­ti tai­ta­vas­ti mo­ni­sa­ta­päi­sen vie­ras­jou­kon vä­lis­sä.

Nobel-juhlintaa

Hil­jat­tain saim­me näh­dä No­bel-juh­la­päi­väl­li­set Tuk­hol­man kau­pun­gin­ta­lon si­ni­ses­sä sa­lis­sa. Ne­li­sen­kym­men­tä val­koi­siin han­sik­kai­siin pu­keu­tu­nut­ta tar­joi­li­jaa pur­jeh­ti tai­ta­vas­ti mo­ni­sa­ta­päi­sen vie­ras­jou­kon vä­lis­sä.

Joulun valoja

Jou­lun lä­hes­ty­mi­sen huo­maa mo­nes­ta asi­as­ta. Jou­lu­va­lot osu­vat kä­siin kuin huo­maa­mat­ta ja löy­tä­vät tien­sä ik­ku­naan. Ik­ku­na­lau­dal­le il­mes­tyy kynt­te­lik­kö ja ulos lyh­ty. Ja pi­ha­va­lot ja ul­ko­tu­li.

Joulun valoja

Jou­lun lä­hes­ty­mi­sen huo­maa mo­nes­ta asi­as­ta. Jou­lu­va­lot osu­vat kä­siin kuin huo­maa­mat­ta ja löy­tä­vät tien­sä ik­ku­naan. Ik­ku­na­lau­dal­le il­mes­tyy kynt­te­lik­kö ja ulos lyh­ty. Ja pi­ha­va­lot ja ul­ko­tu­li.

Pon­nah­dus­lau­tana työ­e­lä­mään tutus­tu­mi­nen

TET-jak­sot eli työ­e­lä­mään tu­tus­tu­mis­jak­sot ovat tär­kei­tä het­kiä op­pi­lai­den opis­ke­lus­sa pe­ru­so­pe­tuk­sen ylä­luo­kil­la. Työ­e­lä­mään tu­tus­tu­mi­sen tar­koi­tuk­se­na on, et­tä nuo­ri saa tie­toa ja ko­ke­mus­ta työ­e­lä­mäs­tä ja eri am­ma­teis­ta. TET on osa op­pi­lai­den opin­to­jen oh­jaus­ta, jota an­ne­taan ope­tus­suun­ni­tel­man mu­kai­ses­ti nuo­ren koko kou­lu­po­lun ajan. Ta­voit­tee­na on, et­tä nuo­ri saa jak­so­jen avul­la vah­vis­tus­ta oman osaa­mi­sen kar­toit­ta­mi­seen, ide­oi­ta ja in­nos­tus­ta tu­le­vai­suu­den suun­ni­tel­mien te­ke­mi­seen. Osal­le nuo­ris­ta TET toi­mii pon­nah­dus­lau­ta­na tu­le­viin ke­sä­työ­paik­koi­hin. Mo­nil­le TET an­taa suun­taa ja vah­vis­tus­ta tu­le­val­le opis­ke­lu­pai­kan va­lin­nal­le.

Pon­nah­dus­lau­tana työ­e­lä­mään tutus­tu­mi­nen

TET-jak­sot eli työ­e­lä­mään tu­tus­tu­mis­jak­sot ovat tär­kei­tä het­kiä op­pi­lai­den opis­ke­lus­sa pe­ru­so­pe­tuk­sen ylä­luo­kil­la. Työ­e­lä­mään tu­tus­tu­mi­sen tar­koi­tuk­se­na on, et­tä nuo­ri saa tie­toa ja ko­ke­mus­ta työ­e­lä­mäs­tä ja eri am­ma­teis­ta. TET on osa op­pi­lai­den opin­to­jen oh­jaus­ta, jota an­ne­taan ope­tus­suun­ni­tel­man mu­kai­ses­ti nuo­ren koko kou­lu­po­lun ajan. Ta­voit­tee­na on, et­tä nuo­ri saa jak­so­jen avul­la vah­vis­tus­ta oman osaa­mi­sen kar­toit­ta­mi­seen, ide­oi­ta ja in­nos­tus­ta tu­le­vai­suu­den suun­ni­tel­mien te­ke­mi­seen. Osal­le nuo­ris­ta TET toi­mii pon­nah­dus­lau­ta­na tu­le­viin ke­sä­työ­paik­koi­hin. Mo­nil­le TET an­taa suun­taa ja vah­vis­tus­ta tu­le­val­le opis­ke­lu­pai­kan va­lin­nal­le.

Suomen kaunein 1957

Suo­men Yleis­ra­dio jär­jes­ti vuon­na 1957 mit­te­lön sii­tä, mikä kir­kon­ky­lä oli Suo­men kau­nein. Ki­san fi­naa­liin pää­si tuol­loin pe­rä­ti 11 kun­taa: Haa­pa­ve­si, Ha­lik­ko, Il­ma­jo­ki, Puu­ma­la, Ruo­ko­lah­ti, Ruo­ve­si, Salt­vik, Sot­ka­mo, Sääks­mä­ki, Vii­ta­saa­ri ja Ve­te­li. Mel­koi­nen jouk­ko siis. Ylen aset­ta­ma kil­pai­lu­toi­mi­kun­ta löy­si useim­pien kri­tee­rien sum­man juu­ri Ruo­ve­del­tä. Sitä oli­vat eh­dot­ta­neet ki­saan Hä­meen Hei­mo­liit­to ja Pir­kan­maan Maa­kun­ta­liit­to. Ja voit­to tuli!

Suomen kaunein 1957

Suo­men Yleis­ra­dio jär­jes­ti vuon­na 1957 mit­te­lön sii­tä, mikä kir­kon­ky­lä oli Suo­men kau­nein. Ki­san fi­naa­liin pää­si tuol­loin pe­rä­ti 11 kun­taa: Haa­pa­ve­si, Ha­lik­ko, Il­ma­jo­ki, Puu­ma­la, Ruo­ko­lah­ti, Ruo­ve­si, Salt­vik, Sot­ka­mo, Sääks­mä­ki, Vii­ta­saa­ri ja Ve­te­li. Mel­koi­nen jouk­ko siis. Ylen aset­ta­ma kil­pai­lu­toi­mi­kun­ta löy­si useim­pien kri­tee­rien sum­man juu­ri Ruo­ve­del­tä. Sitä oli­vat eh­dot­ta­neet ki­saan Hä­meen Hei­mo­liit­to ja Pir­kan­maan Maa­kun­ta­liit­to. Ja voit­to tuli!

Omais­hoi­to­viikko vuoden pimeim­pään aikaan

Val­ta­kun­nal­lis­ta omais­hoi­ta­ja­viik­koa vie­te­tään jo ties kuin­ka mo­net­ta ker­taa vii­kol­la 48 mar­ras­kuun lo­pul­la. Tä­hän kaik­kein pi­meim­pään ai­kaan se on jos­kus mää­ri­tel­ty, mik­si sii­tä ei tä­män kir­joit­ta­jal­la ole tie­toa.

Omais­hoi­to­viikko vuoden pimeim­pään aikaan

Val­ta­kun­nal­lis­ta omais­hoi­ta­ja­viik­koa vie­te­tään jo ties kuin­ka mo­net­ta ker­taa vii­kol­la 48 mar­ras­kuun lo­pul­la. Tä­hän kaik­kein pi­meim­pään ai­kaan se on jos­kus mää­ri­tel­ty, mik­si sii­tä ei tä­män kir­joit­ta­jal­la ole tie­toa.

Onko toiselle läsnä oleminen uha­na­lai­nen, kuo­le­massa oleva asia?

Oli 80–90-lu­ku­jen vaih­de, kun mat­ka­pu­he­lin oli vau­rau­den ja pär­jää­mi­sen merk­ki. Se kor­val­laan nuo­ret me­nes­ty­jät kä­ve­li­vät ka­duil­la ryh­ti suo­ra­na ja ka­teel­li­set kom­men­toi­vat: ju­pit!

Onko toiselle läsnä oleminen uha­na­lai­nen, kuo­le­massa oleva asia?

Oli 80–90-lu­ku­jen vaih­de, kun mat­ka­pu­he­lin oli vau­rau­den ja pär­jää­mi­sen merk­ki. Se kor­val­laan nuo­ret me­nes­ty­jät kä­ve­li­vät ka­duil­la ryh­ti suo­ra­na ja ka­teel­li­set kom­men­toi­vat: ju­pit!