Työnohjaus on työhyvinvoinnin ytimessä
Kolumni
Työelämässä puhutaan paljon jaksamisesta, mutta harvemmin siitä, mistä jaksaminen syntyy.
Minua kiinnostaa, miten ihmisen yhteys omaan kehoon ja sisäiseen turvaan vaikuttaa siihen, miten hän jaksaa ja toimii työssään.
Kohdatessani työntekijöitä ja tiimejä olen havainnut, että ihmiset eivät tarvitse lisää ohjeita – vaan tilan, jossa he voivat pysähtyä, jäsentää ja tulla nähdyiksi. Moni kuormittuu, ei osaamattomuuden vaan yksin jäämisen vuoksi.
Työelämän haasteet eivät kosketa vain työtä. Ne koskettavat ihmisen koko olemusta.
Halusin kouluttautua kehollisuutta ymmärtäväksi työnohjaajaksi, jotta voin kohdata ihmisen kokonaisuutena: työn, tunteet, kehon ja merkityksen kokemuksen.
Mitä työnohjaus oikeastaan on?
Kerron ensin, mitä se ei ole. Työnohjaus ei ole terapiaa, valvontaa tai arvostelua. Se ei myöskään ole jutustelua ilman suuntaa tai paikka, jossa joku kertoo, miten työ pitäisi tehdä.
Työnohjaus on tavoitteellinen ja ammatillinen prosessi, joka tuo selkeyttä arkeen, vahvistaa yhteistyötä ja lisää työn iloa. Se auttaa näkemään vaihtoehtoja, löytämään ratkaisuja ja tekemään näkyväksi sen, mikä työssä kuormittaa ja mikä kannattelee.
Työnohjauksessa jäsennetään omaa työtä, tarkastellaan kokemuksia, tunteita ja toimintatapoja turvallisessa rakenteessa. Kehollisten resurssien vahvistaminen työssä ehkäisee uupumusta, lisää ammatillista itsetuntemusta ja vahvistaa kykyä toimia vaativissakin tilanteissa.
Miksi tämä on tärkeää?
Kun työ sujuu, ihmiset voivat paremmin. Ja kun ihmiset voivat paremmin, syntyy tulosta: vähemmän kuormitusta, enemmän onnistumisia ja kehittyvä työyhteisö.
Työhyvinvointiin kannattaa satsata. Jos haluat vahvistaa organisaatiosi toimintakulttuuria, ennaltaehkäistä kuormitusta ja lisätä työn sujuvuutta, työnohjaus on yksi vaikuttavimmista investoinneista.
Minna Katajamäki
Arotar Oy
Keho-orientoituneen työnohjauksen opiskelija


