Hannu Raittinen Suomen luonnonsuojeluliiton Ylöjärven yhdistyksen puheenjohtajana tuo esille huolensa Pirkanmaan suojelualueiden vähäisyydestä korostaen samalla Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen yhdistämistä (Ruovesi-lehti 27.4.). Haluamme tässä tarkentaa valtion omistuksessa olevien metsien tietoja Pirkanmaalta ja esitetyltä kansallispuistojen laajennusalueelta, sekä tuoda esille monikäyttömetsien yhteensovittavaa roolia.
Kahden kunnan ”kansalaisen” näkökulmasta Ruoveden Yrittäjien huoli Haapasaaren tulevaisuudesta (Ruovesi-lehti 12.4.) vaikuttaa enemmän kuin aiheelliselta. Tuntematta tarkemmin kunnan elinvoimalautakunnan päätöksen taustalla olevia laskelmia, voinee varovaisestikin arvioiden olettaa Haapasaaren 10 000 vierailijan tuovan kuntaan vuosittain yli 200 000 euron tulon kertaluonteisen kaavoitus- ja rakennuskustannuksilla vähennetyn myyntitulon sijaan.
Kansallispuistot ovat laaja-alaisia lakiin perustuvia suojelualueita, joilla luontokadon torjunnassa ja metsäluonnon suojelussa on merkittävä rooli. David Attenborough on esittänyt kirjassaan Yksi elämä yksi planeetta polun, millä globaalia luontokatoa voidaan torjua ja turvata luonnon kantokyky perustamalla riittävä määrä villiinnytettäviä maa- ja vesialueita. Kansallispuistot ja muut suojelualueet Etelä-Suomessa ovat juuri niitä villiinnytettäviä alueita, joilla luontokatoa torjutaan ja samalla luodaan myös perusta metsä- ja luonnonsuojelulailla sekä metsäsertifikaateilla ohjattaville toimenpiteille yksityismetsien monimuotoisuuden varmistamiseksi.
Sotilaspojat oli suojeluskuntien maanpuolustusjärjestö asevelvollisuutta nuoremmille pojille. Suojeluskuntajärjestö kattoi koko maan. Talvisodan alkaessa loppuvuodesta 1939 suojeluskunnissa oli yli 500 poikaosastoa ja niissä noin 30 000 12–16-vuotiasta poikaa. Jatkosodan aikana sotilaspoikien määrä kasvoi merkittävästi ja oli sodan loppuvaiheissa yli 70 000, Pirkka-Hämeessä noin 3 000.
Ruoveden Yrittäjät ry:n hallitus on hämmästynyt elinvoimalautakunnan (14.3.) päätöksestä esittää kunnanhallitukselle Haapasaaren kaavoittamista vakituiseen ja/tai vapaa-ajan asumiseen. Esitys on pahasti ristiriidassa mm. alkuvuonna hyväksytyn elinvoimaohjelman kanssa, jossa matkailun todetaan oleva yksi Ruoveden elinvoiman kulmakivi. Lisäksi kunnassa on parhaillaan meneillään matkailun kehittämishanke, jonka tekemiseen epävarma tilanne Haapasaaren suhteen aiheuttaa turhaa huolta.
Elinvoimalautakunnan puheenjohtajana olin ilmoittanut olevani lomalla 14.2.–15.3. Se on noin 42 yrittäjävuoden aikana ainoa neljän viikon loma. Shokkiuutinen minulle oli se, että sillä aikaa esitetään matkailutoiminnan lopettamista Haapasaaressa kaavoittamalla se tonteiksi. En tiennyt asiasta.
Lukiessani viikon takaista Ruovesi-lehteä ja siitä jutun kulttuuriparantolasta, oli kahvi mennä väärään kurkkuun.
Meehän siitä, Erkki sanoi johtajalehmälle ja antoi keveän kosketuksen koivunoksalla. En tiedä, johtuiko johtajuus lehmän valkoisesta väristä vai sen viisaudesta. Taisi tuo viimemainittu olla lähempänä totuutta.
Helena Puonti kuvailee innostuneesti 9.3. Ruovesi-lehdessä tuulivoiman hyviä puolia ekologisena vaihtoehtona. Etuina muun muassa hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja energiatuotannon omavaraistaminen. Kaikki kannatettavia asioita, ja niistä tuskin syntyy riitaa Ruovedellä tuulivoimakeskustelussa.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Metsäjänis oli vapun alla vielä lähes valkoinen. Jänöjussi kuvattiin 28. huhtikuuta Ruoveden Pilkotulla.
Esko Lahtinen
Kunnanvaltuusto kokoontuu valtuustosalissa. Kuva helmikuun valtuuston kokouksesta.
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste