Satu Sil­vol­ta on pyy­det­ty elä­mä­ker­taa jo vuo­sien ajan, ja nyt sel­lai­nen on vii­mein saa­tu kan­sien vä­liin. Satu Sil­von yh­dek­sän elä­mää il­mes­tyi mar­ras­kuun alus­sa, ja vii­me per­jan­tai­na hän oli kes­kus­te­le­mas­sa sii­tä Vin­han yli­sil­lä yh­des­sä kir­jai­li­ja An­ni­na Holm­ber­gin kans­sa.

Sil­vo oli la­val­la kuin ko­to­naan, mitä tuki var­mas­ti pit­kä his­to­ria näyt­te­li­jä­nä niin lai­tos­te­at­te­ris­sa kuin ka­me­ran edes­sä työs­ken­te­lys­tä muu­ten­kin. Roo­le­ja hän on teh­nyt lu­kui­sia, jois­ta var­sin­kin yk­si on syö­py­nyt tiuk­kaan suo­ma­lais­ten verk­ko­kal­voil­le. Ky­sees­sä on tie­ten­kin nuo­ri, pit­kä­sää­ri­nen Ro­si­ta Spe­den elo­ku­vas­sa Uu­no Ep­san­jas­sa.

– Ves­ku­han teki ihan kaik­kea. Ha­lu­sin näh­dä lä­hel­tä sitä, mi­ten huip­pu­näyt­te­li­jä ra­ken­taa oman työn­sä ja hah­mon, joka mää­rit­tää koko elo­ku­vaa.

Vie­lä te­ko­vai­hees­sa Sil­vo ajat­te­li ky­sees­sä ole­van yk­si elo­ku­va Vesa-Mat­ti Loi­rin Uu­no­jen sar­jas­sa, ja suh­tau­tui roo­liin­sa si­ten, et­tei ku­kaan muis­ta hän­tä sii­tä. Toi­sin kui­ten­kin kävi.

– On ol­lut hie­no­ja roo­le­ja läpi elä­män. Se, mitä muis­te­taan, on siel­lä ui­ma-al­taal­la, ku­vai­lee Sil­vo koh­taus­ta elo­ku­vas­ta.

Satu on kou­lut­tau­tu­nut ai­van hul­lun lail­la, on ai­na jos­sain kou­lu­tuk­ses­sa.

Sen li­säk­si, et­tä Sil­vo ker­toi roo­leis­taan, pu­hui hän myös pal­jon hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta elä­mäs­tään ja sen tie­tyn­lai­sis­ta kään­ne­koh­dis­ta läh­tien ai­na te­at­te­ri­kor­ke­a­kou­luun ha­keu­tu­mi­ses­taan ja ajois­taan Jou­ko Tur­kan opis­sa. Taus­tal­la on myös niin isän kuo­le­ma, rin­ne­ko­neen al­le jää­mi­nen ja va­ka­vas­ta on­net­to­muu­des­ta toi­pu­mi­nen, avi­oe­ro Heik­ki Kin­nu­sen kans­sa kuin kas­vis­ra­vin­to­la Sil­vop­leen kon­kurs­si ko­ro­na­vuo­si­na.

Ei­kä Sil­von elä­män­työ ole jää­nyt ai­no­as­taan näyt­te­le­mi­seen, vaan hän on opis­kel­lut muun mu­as­sa Gor­don In­ter­na­ti­o­nal Trai­ning -vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­kou­lut­ta­jak­si, min­kä li­säk­si hän­tä ovat kiin­nos­ta­neet ter­veys- ja hy­vin­voin­ti­a­si­at.

– Satu on kou­lut­tau­tu­nut ai­van hul­lun lail­la, on ai­na jos­sain kou­lu­tuk­ses­sa. Vii­mei­sin on Met­hod Put­kis­to -kou­lu­tus, Holm­berg ker­too.

Ja ku­ka­pa muu­kaan Sil­vos­ta oli­si pa­rem­min osan­nut elä­mä­ker­ran kir­joit­taa kuin hä­nen pit­kä­ai­kai­nen ys­tä­vän­sä Holm­berg, joka on tun­te­nut Sil­von jo pa­ri­kymp­pi­ses­tä. Se, mik­si kir­jan nimi on juu­ri Satu Sil­von yh­dek­sän elä­mää, sel­vi­ää Holm­ber­gin mu­kaan ai­no­as­taan lu­ke­mal­la.