Sata­kah­dek­san­kym­men­tä­neljä yötä

...on vie­lä nu­kut­ta­va – ja sit­ten on jou­lu­aat­to. Jos tämä leh­ti ta­voit­taa lu­ki­jan­sa vi­ral­li­se­na il­mes­ty­mis­päi­vä­nään, oi­ke­a­na al­ku­pe­räi­se­nä ju­han­nu­saat­to­na, Aa­ton ni­mi­päi­vä­nä, niin jou­lu­aat­toon on juu­ri 184 vuo­ro­kaut­ta.

Sata­kah­dek­san­kym­men­tä­neljä yötä

...on vie­lä nu­kut­ta­va – ja sit­ten on jou­lu­aat­to. Jos tämä leh­ti ta­voit­taa lu­ki­jan­sa vi­ral­li­se­na il­mes­ty­mis­päi­vä­nään, oi­ke­a­na al­ku­pe­räi­se­nä ju­han­nu­saat­to­na, Aa­ton ni­mi­päi­vä­nä, niin jou­lu­aat­toon on juu­ri 184 vuo­ro­kaut­ta.

Häntä kuulkaat

En­si sun­nun­tai­na nuo sa­nat ovat, ku­ten ai­na, näh­tä­vis­sä Ruo­ve­den kir­kos­sa, jon­ne taas pää­see, el­lei uu­sia ra­joi­tuk­sia vii­me tin­gas­sa tule. Sama ke­ho­tus kuul­laan sil­loin myös lu­et­tu­na, evan­ke­liu­mi­teks­tis­sä: ”Tämä on mi­nun Poi­ka­ni, mi­nun va­lit­tu­ni, kuul­kaa hän­tä!” Ope­tus­lap­sis­ta kol­me sai sen sa­nan kuul­la ja kat­sel­la Mes­ta­ri­aan kir­kas­tet­tu­na. Mik­si vain kol­me?

Häntä kuulkaat

En­si sun­nun­tai­na nuo sa­nat ovat, ku­ten ai­na, näh­tä­vis­sä Ruo­ve­den kir­kos­sa, jon­ne taas pää­see, el­lei uu­sia ra­joi­tuk­sia vii­me tin­gas­sa tule. Sama ke­ho­tus kuul­laan sil­loin myös lu­et­tu­na, evan­ke­liu­mi­teks­tis­sä: ”Tämä on mi­nun Poi­ka­ni, mi­nun va­lit­tu­ni, kuul­kaa hän­tä!” Ope­tus­lap­sis­ta kol­me sai sen sa­nan kuul­la ja kat­sel­la Mes­ta­ri­aan kir­kas­tet­tu­na. Mik­si vain kol­me?

Muistatko Matti-papin?

Kuka muis­taa vie­lä Mat­ti-pa­pin? Näy­kin Ma­tin, joka oli ”apu­pap­pi­na”, Ruo­ve­den seu­ra­kun­nan vi­ral­li­se­na apu­lai­se­na 70-lu­vul­la (ny­ky­ään pu­hu­taan seu­ra­kun­ta­pas­to­ris­ta)? Hä­net, jon­ka per­soo­nal­li­sis­ta ot­teis­ta ei­vät ai­van kaik­ki pi­tä­neet, mut­ta jos­ta luul­lak­se­ni ol­tiin ylei­ses­ti ai­na­kin sitä miel­tä, et­tä kun hän saar­na­si, ei kuu­lu­vuu­son­gel­mia ol­lut.

Muistatko Matti-papin?

Kuka muis­taa vie­lä Mat­ti-pa­pin? Näy­kin Ma­tin, joka oli ”apu­pap­pi­na”, Ruo­ve­den seu­ra­kun­nan vi­ral­li­se­na apu­lai­se­na 70-lu­vul­la (ny­ky­ään pu­hu­taan seu­ra­kun­ta­pas­to­ris­ta)? Hä­net, jon­ka per­soo­nal­li­sis­ta ot­teis­ta ei­vät ai­van kaik­ki pi­tä­neet, mut­ta jos­ta luul­lak­se­ni ol­tiin ylei­ses­ti ai­na­kin sitä miel­tä, et­tä kun hän saar­na­si, ei kuu­lu­vuu­son­gel­mia ol­lut.