Matkalla yhdessä

Mo­net seu­ra­kun­ta­nuo­ret 1980-lu­vun alus­sa Tam­pe­reel­la pu­keu­tui­vat pai­taan, jos­sa oli teks­ti With Christ ne­ver alo­ne eli Kris­tuk­sen kans­sa et ole kos­kaan yk­sin. Muis­tan it­se­kin pu­keu­tu­nee­ni tuol­lai­seen pai­taan ja ol­lee­ni jos­kus kou­lu­to­ve­rie­ni kes­kel­lä ten­tat­ta­va­na pai­dan ku­vas­ta ja teks­tis­tä. En muis­ta, et­tä mi­nua oli­si pil­kat­tu tai kiu­sat­tu, mut­ta pai­ta he­rät­ti ute­li­ai­suut­ta ja sel­väs­ti ky­sy­myk­siä. Ajat­te­lin var­maan tuol­loin, et­tä pai­dan pi­tä­mi­nen oli help­po tapa ker­toa omas­ta us­kos­ta.

Matkalla yhdessä

Mo­net seu­ra­kun­ta­nuo­ret 1980-lu­vun alus­sa Tam­pe­reel­la pu­keu­tui­vat pai­taan, jos­sa oli teks­ti With Christ ne­ver alo­ne eli Kris­tuk­sen kans­sa et ole kos­kaan yk­sin. Muis­tan it­se­kin pu­keu­tu­nee­ni tuol­lai­seen pai­taan ja ol­lee­ni jos­kus kou­lu­to­ve­rie­ni kes­kel­lä ten­tat­ta­va­na pai­dan ku­vas­ta ja teks­tis­tä. En muis­ta, et­tä mi­nua oli­si pil­kat­tu tai kiu­sat­tu, mut­ta pai­ta he­rät­ti ute­li­ai­suut­ta ja sel­väs­ti ky­sy­myk­siä. Ajat­te­lin var­maan tuol­loin, et­tä pai­dan pi­tä­mi­nen oli help­po tapa ker­toa omas­ta us­kos­ta.

Rakkauden mitta

Raa­ma­tus­sa pu­hu­taan pal­jon ra­kas­ta­mi­sen tär­key­des­tä ja ku­vail­laan sitä, mitä rak­kaus on. Täy­del­li­nen rak­kaus ker­too Ju­ma­las­ta, hä­nen omi­nai­suuk­sis­taan ja te­ois­taan. Mei­tä ih­mi­siä kut­su­taan seu­raa­maan ja to­teut­ta­maan elä­mäs­säm­me sa­man­kal­tais­ta rak­kaut­ta, ai­na­kin sii­hen tu­li­si pyr­kiä.

Rakkauden mitta

Raa­ma­tus­sa pu­hu­taan pal­jon ra­kas­ta­mi­sen tär­key­des­tä ja ku­vail­laan sitä, mitä rak­kaus on. Täy­del­li­nen rak­kaus ker­too Ju­ma­las­ta, hä­nen omi­nai­suuk­sis­taan ja te­ois­taan. Mei­tä ih­mi­siä kut­su­taan seu­raa­maan ja to­teut­ta­maan elä­mäs­säm­me sa­man­kal­tais­ta rak­kaut­ta, ai­na­kin sii­hen tu­li­si pyr­kiä.

Elämän tuoksu

Ke­vään ede­tes­sä ja ke­sän he­ris­tel­les­sä tu­lo­aan ais­tim­me vi­rit­ty­vät ää­rim­mil­leen ot­ta­maan luon­non vas­taan mah­dol­li­sim­man mo­ni­puo­li­ses­ti. Jää­ty­neen maan su­la­mi­nen lop­pu­ke­vääs­tä he­rät­te­lee eri maa­la­jien omi­nais­tuok­sut ta­jun­taam­me. Ne­näm­me yrit­tää saa­da kon­tak­tia kaik­keen mah­dol­li­seen, mikä ker­too meil­le pak­kas­kau­den päät­ty­mi­ses­tä ja uu­des­ta elä­mäs­tä. Ha­ju­ais­ti on meil­le tär­keä, va­li­tet­ta­vas­ti jot­kut ovat saat­ta­neet sen jos­tain syys­tä me­net­tää.

Elämän tuoksu

Ke­vään ede­tes­sä ja ke­sän he­ris­tel­les­sä tu­lo­aan ais­tim­me vi­rit­ty­vät ää­rim­mil­leen ot­ta­maan luon­non vas­taan mah­dol­li­sim­man mo­ni­puo­li­ses­ti. Jää­ty­neen maan su­la­mi­nen lop­pu­ke­vääs­tä he­rät­te­lee eri maa­la­jien omi­nais­tuok­sut ta­jun­taam­me. Ne­näm­me yrit­tää saa­da kon­tak­tia kaik­keen mah­dol­li­seen, mikä ker­too meil­le pak­kas­kau­den päät­ty­mi­ses­tä ja uu­des­ta elä­mäs­tä. Ha­ju­ais­ti on meil­le tär­keä, va­li­tet­ta­vas­ti jot­kut ovat saat­ta­neet sen jos­tain syys­tä me­net­tää.