Men­nyt vuo­si oli penk­kiur­hei­li­jal­le haas­ta­va. On it­ses­tään sel­vää, et­tä jal­ka­pal­lon EM-ki­sois­sa Ita­lia oli va­kuut­ta­vin jouk­kue ja pe­las­ti pa­ras­ta, hie­noin­ta jal­ka­pal­loa. Ja il­man muu­ta an­sait­si voit­taa mes­ta­ruu­den.

Sil­ti ei oli­si ol­lut suu­ri vää­ryys, jos Eng­lan­ti oli­si nos­ta­nut pys­tin. Jal­ka­pal­lon seu­raa­mi­seen kuu­lu­val­le ta­ri­na­pe­rin­teel­le mi­kään ei oli­si ol­lut niin hie­noa, kun se, et­tä Eng­lan­ti oli­si saa­nut vuo­den 1966 maa­il­man­mes­ta­ruu­den rin­nal­le uu­den ker­to­muk­sen. Sik­si ai­na­kin vä­hän täy­tyi toi­voa myös Eng­lan­nin voit­toa.

Noh, ran­gais­tus­pot­ku­kil­pai­lus­sa voi käy­dä mi­ten­kä vain.

Päät­ty­nyt for­mu­la 1 -kau­si päät­tyi häm­men­tä­vään lop­pu­rat­kai­suun. Se­kin on sel­vä, et­tä Max Vers­tap­pen teki kau­den mit­taan sel­lai­sia ajo­suo­ri­tuk­sia, et­tä hän il­man muu­ta an­sait­si voit­taa mes­ta­ruu­den. Sil­ti, var­sin­kin lop­pu­kau­den ki­so­jen pe­rus­teel­la, voi ai­van var­mas­ti sa­noa, et­tä myös Le­wis Ha­mil­ton oli­si an­sain­nut mes­ta­ruu­den. Lo­pul­ta asi­an rat­kai­si pit­käl­ti tuo­ma­ri.

Täl­lais­ta on ur­hei­lu, Yk­si voit­taa, toi­nen hä­vi­ää. Jär­jes­tys on saa­ta­va sel­vil­le hin­nal­la mil­lä hy­vän­sä. On­nek­si ta­val­li­ses­sa elä­mäs­sä mei­dän ei tar­vit­se saa­da pa­rem­muut­ta sel­vil­le ham­paat ir­ves­sä, vaan voim­me iloi­ta yh­tä lail­la myös toi­sek­si par­haas­ta suo­ri­tuk­ses­ta. Tai vaik­ka 17. par­haas­ta.

Li­säk­si saam­me tu­kea toi­si­am­me ja aut­taa lä­him­mäis­täm­me pa­rem­paan suo­ri­tuk­seen, vaik­ka kuin­ka konk­reet­ti­ses­ti. Ei­kä se ole meil­tä it­sel­täm­me pois.

Tämä tie­tys­ti poh­jaa voit­ta­jien voit­ta­jaan. Kris­tuk­seen, jon­ka voit­to on täy­del­li­nen. Se on voit­to syn­nis­tä, kuo­le­mas­ta ja per­ke­leen val­las­ta, niin kuin ka­te­kis­muk­ses­sam­me sa­no­taan. Ei sen voi­ton rin­nal­la ku­kaan muu voi ol­la voit­ta­ja.

Mut­ta Kris­tuk­sen voit­to on mei­dän­kin voit­tom­me. Juu­ri sen tur­vis­sa mei­dän ei tar­vit­se voit­taa lä­him­mäis­täm­me, vaan saam­me tu­kea hän­tä. Ja vie­dä voit­ta­jien voit­ta­jan eteen omat voit­tom­me ja tap­pi­om­me. Ja saam­me osak­sem­me hä­nen voit­ton­sa.

An­toi­saa olym­pi­a­tal­vea ur­hei­lun ys­tä­vil­le.

Vil­le Vauh­ko­nen

pas­to­ri